Etymologiadata:imsm:rusu
*rusu
Vastineet:
mksm. *rusu (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
rusentaa (Raumannus 1651; paik. et. länsimurt.) ’murjoa, murskata, musertaa / zerdrücken, zerquetschen’, rusu (melko laajalti itämurt. Kymenl) ’roska, silppu, puintijätteet; roskakala’
~ ink rusu ’jk rikkonainen, murska’ | ka rutšentoa ’rusentaa, rusikoida, murskata’, rusu ’risu; puintijäte, roska; mitätön, pieni’, rutšu ’mitätön, pieni’ | ve ruzud (mon.) ’roskat, tähteet’ | vi rusu ’sirpaleet, säpäleet, murska’, rusuda ’painaa, puristaa(rikki)’ | li ruʾzzə (prs. ruzūb) ’murskata’, (SjW) ruts (prs. rutsūb) ’painaa’, (ruzū ’(kivi)röykkiö’ ilm. < vi).
~ ink rusu ’jk rikkonainen, murska’ | ka rutšentoa ’rusentaa, rusikoida, murskata’, rusu ’risu; puintijäte, roska; mitätön, pieni’, rutšu ’mitätön, pieni’ | ve ruzud (mon.) ’roskat, tähteet’ | vi rusu ’sirpaleet, säpäleet, murska’, rusuda ’painaa, puristaa(rikki)’ | li ruʾzzə (prs. ruzūb) ’murskata’, (SjW) ruts (prs. rutsūb) ’painaa’, (ruzū ’(kivi)röykkiö’ ilm. < vi).
Deskr. sanue, joka voi kuulua s.v. rusahtaa main. sanojen yhteyteen. Vrt. myös rutista ja rutistaa (s.v. ruttu). — Tähän aiemmin rinnastettu lpN roččot ’puristaa, vetää yhteen’ kuuluu s:n N ročče (E U Pi Lu In) ’kapeikko’ yhteyteen ja lienee eri alkuperää.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 508a (sm ~ vi)
- VW 3 1888 132–33 (+ li)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 40 (sm ~ lp)
- Kettunen 1938 LivW 349 (li ruzū, mahd. myös ruʾzzə < vi)
- SKES 1969 879–80 (s.v. rusentaa; ~ ka vi li), 883–84 (s.v. rusu; sm ~ ka ve vi li)