Etymologiadata:imsm:roota⇒
*roota⇒
Vastineet:
mksm. *roota⇒ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ruoto (Schr 1637 selkäruoto; länsimurt., osin itämurt.) ’kalan luu(t), selän t. hännän luut; veitsen terän kara / Gräte; die Knochen von Rücken od. Schwanz; Angel des Messers’, rinn. ruota (KaakkHäme Kymenl itämurt.), ruoti (paik. murt.) id., yhd. lehtiruoti, johd. ruotoinen, ruotia ’poistaa ruodot; (kuv.) tarkastaa, arvostella’
~ ink rōto ’kalan ruoto, selkäruoto; viikatteen terän hamarapuolella oleva kohouma’ | ka ruota ’kalan ruoto’ | ly ruod (mon. -ad) | ve rod (mon. -ad) | va rōto ’ruoto’ | vi rood ’ruoto, (höyhenen) ruoti; kara’ | li rūod ’veitsen terä’
~ ink rōto ’kalan ruoto, selkäruoto; viikatteen terän hamarapuolella oleva kohouma’ | ka ruota ’kalan ruoto’ | ly ruod (mon. -ad) | ve rod (mon. -ad) | va rōto ’ruoto’ | vi rood ’ruoto, (höyhenen) ruoti; kara’ | li rūod ’veitsen terä’
ilm. < germ *rōđa-, *rōđōn, vrt. mn róða ’vitsa, paalu, seiväs’, nr rod ’aidanseiväs’, ns Rute ’vitsa; riuku’. Toisena mahdollisena lainalähteenä on esitetty sama germ originaali kuin sanalla ruode (ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 506a (sm ruoti ~ vi)
- VW 3 1888 123 (+ li)
- Saxén 1896 Lisiä 14 (sm ruode, ruoto joko < isl tródha ’seiväs’ t. ruots rod)
- Setälä 1912–13 FUF 13 444 (ruoto < germ *rōđōn)
- Hellquist 1939 SEO 841
- Karsten 1944 FmS 10 483 (< germ *rōđōn)
- SKES 1969 874–75 (+ ka ly ve va; < germ *rōđa t. *trōđa)