Etymologiadata:imsm:roiska
Ulkoasu
*roiska
Vastineet:
mksm. *roiska (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
roiskua (Gan 1787; laajalti murt.) ’spritzen (intr.)’, roiskuttaa, roiske, roiskis; roiskia ’roiskuttaa vettä; hutkia(piiskalla)’, roiska (LUus, paik. muuallakin länsimurt.) ’vitsa, raippa, risu’, roiskahtaa ’loiskahtaa; mätkähtää pitkälleen, kaatua’
~ ink roiskā: sǖp roiskā ’syö ahnaasti’ | ka roiskata ’roiskuttaa; lyödä, läimäyttää’, roiskuo ’roiskua, loiskua’, roiskuttoa ’roiskuttaa, loiskuttaa; huiskuttaa, heiluttaa; puistella’ | li ruoiskə ’piestä’, rūoiska ’raippa’ (sm > nr murt. Sm rojsk(a) ’rojahtaa; pamauttaa, läimäyttää’).
~ ink roiskā: sǖp roiskā ’syö ahnaasti’ | ka roiskata ’roiskuttaa; lyödä, läimäyttää’, roiskuo ’roiskua, loiskua’, roiskuttoa ’roiskuttaa, loiskuttaa; huiskuttaa, heiluttaa; puistella’ | li ruoiskə ’piestä’, rūoiska ’raippa’ (sm > nr murt. Sm rojsk(a) ’rojahtaa; pamauttaa, läimäyttää’).
Deskr. sanoja, vrt. rojahtaa, ruisku, räiskyä (s.v. räiskää), loiskua.
Lähdekirjallisuus:
- Mikkola 1894 SUST 8 158 (sm roiska ’vitsa’ ~ li)
- Wessman 1930–32 SO 2 104 (nr murt. Sm < sm)
- Kettunen 1938 LivW 348
- SKES 1962 824 (+ ka; erikseen sm roiska ’vitsa’ ~ li)