Etymologiadata:imsm:rauta
*rauta
Vastineet:
mksm. *rauta < kksm. *rawta < vksm. *rawta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
rauta (Agr; yl.) ’Eisen’, murt. merkitsee myös erilaisia raudasta valmistettuja esineitä (esim. ’viikate, viikatteen terä, ankkuri, pyssyn piippu, hevosen kenkä’), raudat ’pyyntiraudat; kuolaimet; kahleet’, johd. rautainen, raudoittaa, raudikko ’ruskeakarvainen hevonen’, raudus-: rauduskoivu ’Betula pendula’, raudusjää ’teräsjää’, rautio (Jusl 1745; Peräp Länsip; Schr 1637 rautia) ’seppä’, yhd. rautalanka, rautatie, rautalehti ’piharatamo’, silitysrauta
~ ink rauta ’rauta; hevosen kenkä; (mon.) kuolaimet’, rautain ’rautainen’, rautiain ’rauduskoivu’, rautatē ’rautatie’ | ka rauta ’rauta; raudasta tehty esine; (mon.) raudat, kuolaimet, kahleet’, rautaine, rauvikko ’raudikko’, rauvas-, rauvis-, rauvuskoivu, rauvusjeä, rautatie | ly raud(e̮) ’rauta; (mon.) kuolaimet’, raudaińe ’rautainen’ | ve raud ’rauta; tulusrauta; (mon.) keritsimet’, raudaińe ’rautainen’ | va rauta ’rauta’, raute̮n ’rautainen’ | vi raud (g. raua) ’rauta; (mon.) kahleet’, raudne ’rautainen’, raudjas ’raudikko’, raudtee ’rautatie’ | li rōda ’rauta’, roudi ’rautainen’
~ ink rauta ’rauta; hevosen kenkä; (mon.) kuolaimet’, rautain ’rautainen’, rautiain ’rauduskoivu’, rautatē ’rautatie’ | ka rauta ’rauta; raudasta tehty esine; (mon.) raudat, kuolaimet, kahleet’, rautaine, rauvikko ’raudikko’, rauvas-, rauvis-, rauvuskoivu, rauvusjeä, rautatie | ly raud(e̮) ’rauta; (mon.) kuolaimet’, raudaińe ’rautainen’ | ve raud ’rauta; tulusrauta; (mon.) keritsimet’, raudaińe ’rautainen’ | va rauta ’rauta’, raute̮n ’rautainen’ | vi raud (g. raua) ’rauta; (mon.) kahleet’, raudne ’rautainen’, raudjas ’raudikko’, raudtee ’rautatie’ | li rōda ’rauta’, roudi ’rautainen’
= (t. ksm >) lp ruowˈde ’rauta’ (lpN rawˈde (Lu In Ko) ’seppä’ < sm rautio)
< germ (? t. ksk) *rauđan-, vrt. mn isl rauði ’suomalmi, josta rautaa sulatettiin’; todennäk. samaa sanuetta kuin mn rauðr, isl rauður, nn raud, nr röd ’punainen’; mn sanan rauða ’punainen väri’ vastineita ovat mahd. myös liett raudà ’punainen väri’ ja sl ruda ’malmi, metalli’.
Lähdekirjallisuus:
- Brenner 1716 Kirje 260 (sm ~ msk raud)
- Moller 1756 Beskr 159 (sm ~ sk)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 379 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 460a (+ vi)
- Rask 1818 Undersögelse 105 (sm lp ~ sk raudi)
- Sjögren 1839 GS 1 637–38 (+ ka ve; < sk)
- Diefenbach 1851 VWGoth 1 15–16
- Ahlqvist 1856 WotGr 147 (+ va)
- Thomsen 1869 GSI 143 (+ li)
- Anderson 1879 Studien 305–12
- Qvigstad 1881 Beiträge 104 (lp < sm)
- Wiklund 1890 SUST 1 111 (lp < mn)
- Wiklund 1892 SUSA 10 154 (lp ehkä < sm < mn)
- Setälä 1912–13 FUF 13 437
- Karsten 1922 Fragen 9–11
- Hellquist 1939 SEO 872
- Fromm 1957–58 ZDA 88 214
- SKES 1962 750–51 (+ ly)
- Ruoppila 1967 KalKansank 107, kartta 97 (rautio)
- E. Itkonen 1968 SKK 504
- Koivulehto 1973 NphM 74 583 (sm lp < germ)
- Koivulehto Vir 1976 247
- Hofstra 1985 OsFiGerm 130, 417
- Häkkinen 1990 MST 250–52
- Ritter 1993 Studien 34–35, 196
- Liukkonen 1999 SUST 235 119–21 (< baltt)