Etymologiadata:imsm:rapaida-
Ulkoasu
*rapaida-
Vastineet:
- Suomi: ravata
- Karjala: ravata
- Vepsä:
- Vatja: ravata
- Pohjoisviro: rabama
- Eteläviro: raba(ha)ma
- Liivi: ra’bbõ
mksm. *rapaida- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ravata1 (JuslP, Alm 1775; savmurt. ja ymp.; prs. ravaan t. rapaan) ’lyödä lyhteitä seinään tms. jyvien irroittamiseksi / Garben an die Wand o. ä. schlagen, um diebesten Körner herauszulösen’, ravauttaa (et. ISm) ’tehdä jtak ripeästi; läimäyttää; sataa äkillisesti, ropsauttaa’
~ ink ravata ’lyödä lyhteitä jhk alustaan, vitoa pellavia; huitaista’ | ka ravata ’temmata, siepata; iskeä äkillisesti (sairaus)’, ravahuttoa ’läimäyttää; tehdä jtak äkillisesti’ | ly rabaita ’kohdata äkkiä (taudin puuska); panna (halla)’ | va ravata ’lyödä lyhteitä penkkiin; ravistaa; lihdata (pellavia)’ | vi rabada ’iskeä, yllättää; siepata, kahmaista; ravata (viljaa)’, rapped ’ravattu vilja’, rabandus ’halvaus’ | li raʾbbə ’lyödä, iskeä, hakata’, rabāgə ’pälkähtää päähän’ (li t. vi > latv rabāt ’lyödä lyhteitä ennen puimista kypsimpien jyvien irroittamiseksi’).
~ ink ravata ’lyödä lyhteitä jhk alustaan, vitoa pellavia; huitaista’ | ka ravata ’temmata, siepata; iskeä äkillisesti (sairaus)’, ravahuttoa ’läimäyttää; tehdä jtak äkillisesti’ | ly rabaita ’kohdata äkkiä (taudin puuska); panna (halla)’ | va ravata ’lyödä lyhteitä penkkiin; ravistaa; lihdata (pellavia)’ | vi rabada ’iskeä, yllättää; siepata, kahmaista; ravata (viljaa)’, rapped ’ravattu vilja’, rabandus ’halvaus’ | li raʾbbə ’lyödä, iskeä, hakata’, rabāgə ’pälkähtää päähän’ (li t. vi > latv rabāt ’lyödä lyhteitä ennen puimista kypsimpien jyvien irroittamiseksi’).
Sanueelle on esitetty germ lainaetymologia (< germ *draƀan, vrt. goot (ga-)draban ’hakata’), mutta se lienee todennäköisemmin samaa onomat. alkuperää kuin rapista1, rapista2 ja ravistaa. — Läheisiä ovat myös *-pp-geminaattaan viittaavat sm rapata (eri tahoilla itämurt. ja ymp.) ’ravata (viljaa)’, ka rapata ’tehdä jotakin ripeästi’, vi rapped (mon.) ’ravattu vilja’ ja ink raputtā ’ravistaa, pudistaa’, va raputtā, vi raputada, (Wied) rapusta- id. Vrt. rapata3.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 461a (sm ~ vi)
- Thomsen 1890 BFB 275 (+ li > latv)
- Pogodin 1904 Severnorussk 7 (+ ka)
- *Mark 1932 SbGEG 1931 327–28 (+ va ? tšer roem, ruem ’hakata’, unk ró ’leikata’)
- Zsirai 1941–43 NyK 51 306 (+ vogE räw-, I raw-, L rāw- ’heiluttaa, ravistaa’, ostj rewejə- id.)
- Lakó 1957 NyK 59 216 (unk ? ~ sm)
- SKES 1962 751–52 (+ ly ?? ~ tšer vog unk; latv < li t. vi)
- Rédei 1963 NyK 65 160 (sm ei ~ sgr)
- Koivulehto Vir 1974 121–22 (< germ)
- Sammallahti Vir 1977 131 (< germ)
- MSzFE 1978 534 (unk ~ tšer ostj roγəm- ’leikata, vuolla’ mutta ei ~ sm)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 194
- UEW 1988 425 (tšer ostj unk; ei ~ sm)
Etymologiadata:imsm:rapaida-/th