Etymologiadata:imsm:rahvas
*rahvas
Vastineet:
- Suomi: rahvas
- Karjala: rahvas
- Vepsä: rahvaz
- Vatja: rahvaz
- Pohjoisviro: rahvas
- Eteläviro: rahvas
- Liivi: ro’v(z)
mksm. *rahvas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
rahvas (asiak. 1555) ’väki, ihmiset (Karj Kain, osin Savo); työväki, (alempi) kansa (eri tahoilla länsimurt.) / Leute; Arbeiterschaft, (daseinfache) Volk’, yhd. rahvaanomainen
~ ink ka rahvas ’väki, ihmiset; kansa’ | ly ve va rahvaz id. | vi rahvas ’kansa, väki’ | li roʾuž, roʾuz ’ihmiset, väki’ (vi li > latv ravasts ’suuri perhe’).
~ ink ka rahvas ’väki, ihmiset; kansa’ | ly ve va rahvaz id. | vi rahvas ’kansa, väki’ | li roʾuž, roʾuz ’ihmiset, väki’ (vi li > latv ravasts ’suuri perhe’).
Selitetty lainaksi samasta ’kasvamista’ merkitsevästä germ sanasta kuin raavas ’täysikasvuinen’, ks. tätä. Jo ennen germ alkuperän esittämistä on arveltu, että sanat rahvas ja raavas olisivat samaa alkuperää: sanasta *rahvas ’täysikasvuinen, voimakas’ olisi toisaalta kehittynyt > raavas ’täysikasvuinen’ jatoisaalta > rahvas ’väki’. Muutosten olisi täytynyt tapahtua jo ksm:ssa, ja reliktiksi olisi jäänyt muutama murteiden ja vanhan kirjakielen tieto, joissa sanalla rahvas on merk. ’täysikasvuinen; terve’ t. ’kotieläin’. Oletus on epävarma.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 444 (sm ~ ka vi)
- Sjögren 1832 GS 1 471 (+ ve)
- Ahlqvist 1856 WotGr 147 (+ va)
- Ahlqvist 1871 KO 197 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 275 (latv < ims)
- Paasonen 1896 KielLis 28–29 (~ raavas, + ? md)
- Collinder 1932 Urgerm 45 (+ ly)
- SKES 1962 714
- Hakulinen 1969 JuhlakSiro 22–25 (~ raavas)
- Koivulehto 1981 PBB(T) 103:3 347 (< germ, myös raavas)
mdE raško, M raška ’haara, jalkojen t. sormien väli, oksan hanka’.