Etymologiadata:imsm:rämä

*rämä

Vastineet:

• Suomi: rämä
• Karjala: rämy
• Vepsä: rämäita⇐
• Vatja:
• Pohjoisviro: rämama⇐
• Eteläviro: ?
• Liivi: rä’m

mksm. *rämä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

rämä (Flor 1702; melko yl.) ’rikkinäinen, huono esine / beschädigter, alter Gegenstand’
~ ka rämä ’romu, roju, rähjä’, rämyid., rämyrahvas ’heikompi, huonompi väki; vähäosaiset’, rämäkkä ’laho, ontto; raihnas, vanha, kulunut; laiha (maa)’, rämie ’laiha (maa)’ | ? li räʾm: vanad rämud ’vanha roju’.

Onomat.-deskr. sanoja, joihin läheisesti kuuluvat s.v. rämistä (ks. tätä) mainitut sanat (merk:n ja johtosuhteen kannalta vrt. romu ja romista).

Lähdekirjallisuus:

• Kettunen 1938 LivW 350 (li vrt. sm)
• Hakulinen 1946 SKRK 2 19 (sm rämä ~ rämäjää)
• SKES 1969 912 (sm ~ ka)

[rämä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:rämä