Etymologiadata:imsm:räükkü-
Ulkoasu
*räükkü-
Vastineet:
mksm. *räükkü- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
räykyttää (Eurén 1860; paik. murt.) ’haukkua, räkyttää, meluta / bellen, kläffen, lärmen’, räyk(k)yä (Kal räykymätön) id.
~ ka räykkyö ’haukkua, räksyttää’, räykytteä ’paukuttaa’ | ve ŕäukotada ’haukkua’ | viE (k)räug- ’mouruta, naukua’ | li räukə ’itkeä, rääkyä’, räuktə ’huudattaa’.
~ ka räykkyö ’haukkua, räksyttää’, räykytteä ’paukuttaa’ | ve ŕäukotada ’haukkua’ | viE (k)räug- ’mouruta, naukua’ | li räukə ’itkeä, rääkyä’, räuktə ’huudattaa’.
Vrt. räkättää.
Lähdekirjallisuus:
- J. Krohn 1872 Suomi 2:10 153 (sm ~ vi)
- Thomsen 1890 BFB 54 (+ li)
- SKES 1969 919 (+ ka)
- EEW 1982–83 1008
- Koponen 1998 SUST 230 162 (+ ve)
Etymologiadata:imsm:räükkü-/th