Etymologiadata:imsm:punka
*punka
Vastineet:
mksm. *punka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
punkea (paik. kaakkmurt.) ’pullea, pulska, lihava, paksu / rundlich, stattlich, korpulent, dick’, punka: pojan punka (PSavo) ’lihava(hko) (poika)’, punkero (laajalti itämurt. Häme) ’pullukka’
~ ka punka ’kaarelle taipunut’: punkallah, punkalleh ’kaarella, kaarena; pingollaan (täysi maha)’, punkiško ’pingollaan oleva (täysi maha)’, punkura ’kaareva, kupera’ | vi pung (g. -a t. -i) ’jk pyöreä, pullea, esim. silmu, nuppi, nappi, kyhmy’ | li būŋga ’nystyrä, kohouma, paise’.
~ ka punka ’kaarelle taipunut’: punkallah, punkalleh ’kaarella, kaarena; pingollaan (täysi maha)’, punkiško ’pingollaan oleva (täysi maha)’, punkura ’kaareva, kupera’ | vi pung (g. -a t. -i) ’jk pyöreä, pullea, esim. silmu, nuppi, nappi, kyhmy’ | li būŋga ’nystyrä, kohouma, paise’.
Deskr. sanue, joka voi olla vanhakin; sen yhteyteen voivat kuulua ainakin jotkut seuraavista etäsukukielten sanoista: lpN bogˈge ’lyhyt ja paksu (ihminen, eläin, esine)’, bugˈge ’kuhmu, kyttyrä; kyttyräselkäinen, pulleavatsainen’ | md pokoĺ ’kokkare, palanen’ | syrj bugi̮ĺ ’kyttyrä; pallero’, śin-b. ’silmämuna’ | vogP pɔ̄χləp ’nappi, nuppi’ | ostjI puŋkəḷ ’lumipaakku, tiera (suksen pohjassa)’, E poŋχəl ’puun pahka’, P pŏŋkəḷ ’id.; oksan t. tuohen roso (puussa)’, I puŋkət, E poŋχət ’ajos, paise, märkäpahka, pukama’ | unk bog ’silmu’.
Lähdekirjallisuus:
- Wichmann 1911–12 FUF 11 225 (unk ~ vi lp syrj vog ostj)
- Ravila Vir 1931 309–10 (+ md)
- Kettunen 1938 LivW 33–34 (sm ~ vi li)
- FUV 1955 109 (vi ~ lp md syrj vog ostj unk; deskr.?)
- SKES 1962 641–42 (sm vi li deskr. sanoja, jollaisia mm. lp unk ja ieur kielissäkin)
- MSzFE 1967 107–08
- TESz 1 1967 321
- Keresztes 1986 MdKons 2 117
- UEW 1988 404
- EWUng 1993 115–16