Etymologiadata:imsm:poimi-
*poimi-
Vastineet:
- Suomi: poimia
- Karjala: poimie
- Vepsä: poimda
- Vatja: põimia
- Pohjoisviro: põimima
- Eteläviro: polḿma
- Liivi: pȯimõ
mksm. *poimi- < kksm. *pojmi- < vksm. *pojmǝ̑-j- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
poimia (Agr; etup. kaakkmurt. Savo KPPohjanm ja ymp.) ’pflücken’, merk. myös ’pujottaa (esim. verkko puikkarille; paik. rannikkomurt.); poimuttaa, laskostaa, rypyttää (KaakkSm); kuvioida kangasta (kutomatermi; paik. Laat- ja PKarj)’, rinn. poimea (PSavo PKarj Kain Verml), poimoa (paik. savmurt.) id., poimonen (paik. IHäme PKarj), poimuinen (Jusl 1745) ’pieni tuokkonen’, poimu ’poimiminen (paik. savmurt.); laskos, ryppy’, poime (laajalti itämurt.) ’poimu, laskos, ryppy’, poimuinen, poimeinen ’laskostettu’
~ ink poimia ’poimia verkkoa puikkarille’, poime ’poimu, vaatteessa oleva rypytys’, poimut (mon.) ’rekon (l. pääntien) reunaan ommeltu kangas’ | ka poimie ’noukkia, kerätä, poimia; poimia kuvioloimilangat poimintalastalle; koota verkko puikkarille; poimuttaa, laskostaa kangas; syödä nopeasti’ | ly poimeda ’poimia; kirjoa (kangasta)’, poimitez ’hapaan alkukudelma’ | ve poimida (prs. poimen) ’poimia; kutoa t. ommella korukuvioita’, poimetiž ’koruompelus’ | va *poimia, prs. poimin ’poimia’, poimi ’poimu’ (? < sm) | vi põimida ’punoa, nitoa, palmikoida’, põimendada ’valikoida, lajitella’, põim (g. -i, -u) ’punonta, punos, nidonta’ | li poimə (prs. pūoiməb) ’pujottaa, ottaa kiinni (esim. pudonneet silmukat puikolle)’
~ ink poimia ’poimia verkkoa puikkarille’, poime ’poimu, vaatteessa oleva rypytys’, poimut (mon.) ’rekon (l. pääntien) reunaan ommeltu kangas’ | ka poimie ’noukkia, kerätä, poimia; poimia kuvioloimilangat poimintalastalle; koota verkko puikkarille; poimuttaa, laskostaa kangas; syödä nopeasti’ | ly poimeda ’poimia; kirjoa (kangasta)’, poimitez ’hapaan alkukudelma’ | ve poimida (prs. poimen) ’poimia; kutoa t. ommella korukuvioita’, poimetiž ’koruompelus’ | va *poimia, prs. poimin ’poimia’, poimi ’poimu’ (? < sm) | vi põimida ’punoa, nitoa, palmikoida’, põimendada ’valikoida, lajitella’, põim (g. -i, -u) ’punonta, punos, nidonta’ | li poimə (prs. pūoiməb) ’pujottaa, ottaa kiinni (esim. pudonneet silmukat puikolle)’
= lpN boaiˈbmot (E Pi Lu In Ko Kld T) ’poimia yksitellen, pala palalta, syödä hitaasti t. vähän, poimia suulla ja syödä (eläimet: porot, lampaat, vars. linnut)’ (vastaa sm v.-vartaloa poimo-), lpN buoiˈbmât ’kiinnittää ahkion sivulautojen päät jänteillä t. naruilla ahkion keulaan’, buoimâstit id. (vastaa vartaloa poime-).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 392 (sm ~ vi poimama)
- Ahlqvist 1856 WotGr 145 (~ va vi)
- Qvigstad 1881 Beiträge 55 (sm ~ lpN boaiˈbmot)
- Wiklund 1896 SUST 10 208 (~ lpN buoiˈbmât)
- Kettunen 1938 LivW 310 (+ li)
- SKES 1962 592 (+ ka ly ve; va ? < sm; ? ~ lpN buoiˈbmât; lpN boaiˈbmot jne. < sm)
- Lehtiranta 1989 SUST 200 106 (lp boaiˈbmot ~ sm)