Etymologiadata:imsm:poikki
*poikki
Vastineet:
- Suomi: poikki
- Karjala: poikki
- Vepsä: poik-
- Vatja: põittši
- Pohjoisviro: põik-
- Eteläviro: põigus⇐
- Liivi:
mksm. *poikki (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
poikki (Sorol 1621; yl. adv., postp., prep.) ’quer (über, durch); ab, entzwei’, harv. s., esim. ’lounas (ilmansuunta; Konginkangas); eräs poron korvamerkki (paik. PSm)’, sijam. esim. poikella(nsa), -lle(nsa) ’poikittain’, (pitkin) poikin, poikkeen, poikitse (paik. hämmurt.) ’poikki, yli; kautta’, johd. poikkinen (paik. Häme) ’sivutuuli’, poikittain(en); poikkinainen, poikkaista (paik. ESm ja EPohjanm) ’katkaista’, ks. erikseen poiketa
~ ink poikki ’poikki’, poikkē ’pois’, poikittē ’poikittain’, poikkinain ’poikkinainen’ | ka poikki ’poikittain kahtia, irti, katki; poikki, yli’, poikkeh t. poikkipuoli(n) ’poikittain, poikkipuolin; vastaan; mullin mallin; huonosti’, poikellah, -lleh ’poikittain; vastaan’ | ly poikki ’poikki, yli; poikittain, poikkipäin, -puolin’, poik(ki)puolińe ’reen paju’, poikkižin ’poikkipäin, poikittain’ | ve poikpoĺi ’poikkipuolin’, poikpoĺīńe, poikpoĺńe ’reen t. kelkan paju’, poikheze̮ ’(esim. tien) poikki, poikittain’ | va pe̮ittši: kussa p. ’mistä saakka’ | vi põik- ’poikki-’ (esim. -puu ’poikkipuu’), põiki ’poikki, poikittain’, pitki ja põigi ’pitkin ja poikin’, põigiti ’poikittain’.
~ ink poikki ’poikki’, poikkē ’pois’, poikittē ’poikittain’, poikkinain ’poikkinainen’ | ka poikki ’poikittain kahtia, irti, katki; poikki, yli’, poikkeh t. poikkipuoli(n) ’poikittain, poikkipuolin; vastaan; mullin mallin; huonosti’, poikellah, -lleh ’poikittain; vastaan’ | ly poikki ’poikki, yli; poikittain, poikkipäin, -puolin’, poik(ki)puolińe ’reen paju’, poikkižin ’poikkipäin, poikittain’ | ve poikpoĺi ’poikkipuolin’, poikpoĺīńe, poikpoĺńe ’reen t. kelkan paju’, poikheze̮ ’(esim. tien) poikki, poikittain’ | va pe̮ittši: kussa p. ’mistä saakka’ | vi põik- ’poikki-’ (esim. -puu ’poikkipuu’), põiki ’poikki, poikittain’, pitki ja põigi ’pitkin ja poikin’, põigiti ’poikittain’.
Samaa alkuperää kuin pois, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1853 GrEhstn 108 (sm ~ vi)
- Genetz 1890 Partikk 157 (+ ka)
- Kettunen 1915 Suomi 4:15 40 (+ va)
- Collinder 1932 Urgerm 1 139
- Hagar 1960 FUF 33 251 (+ ly ve)
- SKES 1962 591