Etymologiadata:imsm:piira

*piira

Vastineet:

• Suomi: piira
• Karjala: piiroi←
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *piira < kksm. *pijra < vksm. *pïjra (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

piira¹ (Lönnr 1880; etup. Peräp Länsip), kivipiira (Gan 1787; KSm Savo, paik. EPohjanm Häme Karj PSm) ’linnun lihasmaha, kupu / Muskelmagen, Kropf’, rinn. kivispiira (Jusl 1745; Häme KSm Pohjanm Kain Peräp ja ymp., paik. LounSm Ink), (kivi)piiro, -piiroo (PKarj PSavo)
~ ka piiroi id.

= lpLu pirēv (g. pirrāma; Pi N Ko T) ’linnun lihasmaha, kupu; oravan maha (Lu)’ | ?? mdE pujarma, M pärma ’linnun maha’ || ?? samJr pirt́śi ’linnun kupu; satakerta’ | ?? Jn féd́iko ’kalan vatsa’ | ?? slk pärki̮ ’vatsa’ (etäsukuk. vastineista vain sam sanat ovat varmasti keskenään samaa lähtöä; muihin rinnastuksiin liittyy äänt. vaikeuksia, vaikka merk:n puolesta sanat sopivatkin hyvin yhteen).

Lähdekirjallisuus:

• T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 30 (sm ~ lp)
• Toivonen 1923–24 FUF 16 223 (+ md)
• Lehtisalo 1936 SUST 72 339 (+ sam)
• SKES 1962 550 (+ ka; ~ lp, ? md ? sam)
• Plöger 1982 FUF 44 80 (md sam tuskin tähän)
• UEW 1988 378 (sm ~ lp md sam epäilyksettä)

[piira Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:piira

Keskustelu

Itämerensuomessa hyvin kapealevikkinen sana; (livvin)karjalassakin se lienee lainaa suomesta, KKS raportoi sen vain Salmista. Voisiko tämä olla oikeastaan lainaa saamesta eikä suora vastine? Kaikkien saamelaiskielten osoittaman *-m-päätteen puute on kyllä vähän hankalaa, odottaisi kai **piirain, **piirama tms. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. toukokuuta 2023 kello 00.06 (EEST)

Kyllähän se on käynyt minullakin mielessä, että kyse olisi saamelaisesta lainasanasta, vaikka levikki onkin ainoa selvästi sitä tulkintaa puoltava kriteeri. Merkityksensäkin puolesta sana toki sopii hyvin saamesta lainatuksi, kun myös täkkä ja pätäs 'riistalinnun rintaliha', uuttu 'vesilinnun munituspönttö' sekä kieppi 'metsäkanalinnun makuukuoppa lumessa' ovat vähintäänkin todennäköisesti lainoja saamesta.

Eri saamen kielten sanoissa on pientä äänteellistä horjuntaa ja poikkeuksellista morfofonologiaa, joka tosin on ainakin suurimmaksi osaksi selitettävissä harvinaisen taivutustyypin analogisilla muutoksilla, joten kantasaamen muodoksi voidaan kai rekonstruoida konsonanttiloppuinen nominatiivimuoto *pirēm ja obliikvivartalo *pirāme̮-. Ehkäpä suomen sana voisi olla lainattu sellaisesta kadonneesta saamen kielestä, jossa sananloppuinen *-m oli kadonnut (kuten pohjoissaamessa ja kaikissa itäsaamelaisissa kielissä); vrt. esim. koltan nominatiivimuotoon pee´r ~ pee´rr (mon. nominatiivi / yks. genetiivi ja akkusatiivi perram). Pohjoissaamessa nominatiivi on kylläkin m-loppuinen (birrin : birrima ~ birrán : birráma), joka on kuitenkin analogian tulosta (odotuksenmukainen taivutus olisi *biri : birráma). Pohjoissaamessa on myös kokonaan vokaalivartaloinen murrevariantti birri : biri, mutta se on varmaankin sekundaari, koska vastaavaa ei löydy muualta saamesta. Sanan turjansaamen muoto pa̮rram on kuitenkin erityisen hämärä; nominatiivin m-loppuisuus on tässäkin varmasti analogian tulosta, mutta ensi tavun vokaalia a̮ (< kantasaam. *e̮) on vaikea selittää. Saamen sanan oma alkuperä jää niinikään hämäräksi, koska esitetyt vastineet mordvassa ja samojedissa ovat äänteellisesti kelpaamattomia; kyseessä voisi olla substraattisana. --Ante Aikio (keskustelu) 16. toukokuuta 2023 kello 18.42 (EEST)