Etymologiadata:imsm:pihla
*pihla
Vastineet:
- Suomi: pihlaja⇐
- Karjala: pihlaja⇐
- Vepsä: pihl’
- Vatja: pihla
- Pohjoisviro: pihl
- Eteläviro: pihl
- Liivi: pī’lgõz⇐
mksm. *pihla < kksm. *pišla < vksm. *pïśla (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pihlaja (Alm 1776; hämmurt. Pohjanm PSavo PSm Ink) ’Sorbus aucuparia / Eberesche’, rinn. pihlava (Schr 1637; LounSm), pihjala (kaakkmurt. Kymenl IUus Ink PKarj PSavo Kain), pihlaa, pihlas (ESavo KSm Verml), johd. pihlajainen, pihlajikko, pihlajisto, yhd. pihlajanmarja
~ ink pihlaja, pihloja ’pihlaja’ | ka pihlaja (rinn. pihjala, pihjava, pihloja, pihlai jne.) | ly pihĺ(e̮) (mon. pihĺad), rinn. pihlä, pihĺai, pihĺak, pihiĺd́(pū) id., pihĺak (mon. pihĺakod), pihĺattšu ’pihlajanmarja’ | veP K pihĺ (g. pihĺan), E pihlǟm, pühlǟm ’pihlaja’, pihĺatš, pihlitš, pühlǟtš ’pihlajanmarja’ | va pihlaga ’pihlaja, pihlajanmarja’ | vi pihlakas, rinn. pihlak, pihel, pihelgas id. | li pīʾləg, pīʾlgəz, pīʾlgə-pū id. (sm > lpIn pihlejȧǯ ’pihlaja’, lpN bihle, bilhe ’ahkion etukärki’; li > latv pīlāgs, pīlādzis ’pihlaja’)
~ ink pihlaja, pihloja ’pihlaja’ | ka pihlaja (rinn. pihjala, pihjava, pihloja, pihlai jne.) | ly pihĺ(e̮) (mon. pihĺad), rinn. pihlä, pihĺai, pihĺak, pihiĺd́(pū) id., pihĺak (mon. pihĺakod), pihĺattšu ’pihlajanmarja’ | veP K pihĺ (g. pihĺan), E pihlǟm, pühlǟm ’pihlaja’, pihĺatš, pihlitš, pühlǟtš ’pihlajanmarja’ | va pihlaga ’pihlaja, pihlajanmarja’ | vi pihlakas, rinn. pihlak, pihel, pihelgas id. | li pīʾləg, pīʾlgəz, pīʾlgə-pū id. (sm > lpIn pihlejȧǯ ’pihlaja’, lpN bihle, bilhe ’ahkion etukärki’; li > latv pīlāgs, pīlādzis ’pihlaja’)
= mdE piźol, M piźəl ’pihlajanmarja’, E piźolks, M piźəlks ’pihlaja’ | tšerL pəzəlmə, I pizle, pə̑zle id. | votj paleź, paled́ź ’pihlajanmarja’, paleź-pu, paled́ź-pu ’pihlaja’ (pu ’puu’) | syrj peli̮ś, pelid́ź ’pihlajanmarja’, peli̮ś-pu, pelid́ź-pu ’pihlaja’ | vogE pit́śǟr, I L pǟśər, P paśar ’pihlajanmarja’ | ostjI pĕt́ər, E pĕt́ar, P piśar id. — Samantapaisia pihlajan nimityksiä on myös turk kielissä (tšuv pileš, trkm meleš, tobtat micär), jotka voivat olla lainaa sgr taholta; mahd. yhteyksien laatu on kuitenkin lopullisesti selvittämättä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 369a (sm ~ vi)
- Sjögren 1828 GS 1 240 (+ syrj)
- Castrén 1845 EGTsch 68 (+ tšer)
- Lindström Suomi 1852 73 (+ ostj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 144 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 99 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 168 (+ md)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 135 (+ vog)
- O. Donner 1875 Boningsplatser 123 (+ ka li votj)
- Thomsen 1890 BFB 273 (li > latv)
- Gombocz 1901 NyK 31 126 (~ alt)
- Setälä 1902–03 FUF 2 236 (+ unk fagyal ’likusteri’; votj syrj ? < tšuv)
- Äimä 1908 SUSA 25:1 64 (sm > lp > sm murt.)
- Räsänen Vir 1947 168 (sgr ~ turk, tobtat < ostj vog)
- Turunen 1950 SUST 99 59 (+ ly)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 181 (sm ~ md tšer votj syrj)
- FUV 1955 107 (? unk)
- SKES 1962 542
- Fabricius-Kovács 1965 MNy 61 23 (unk ei tähän)
- Menges 1983 UAJ Neue Folge 3 152 (sm ~ ieur alt)
- UEW 1988 376
- Sammallahti 1988 UrLang 553