Etymologiadata:imsm:pihka
*pihka
Vastineet:
mksm. *pihka < vksm. *? (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pihka (Hemm 1616 pihkavesi; yl.) ’Harz’, pihkaantua, pihkoittua, pihkoa ’tulla pihkaiseksi, erittää pihkaa’, pihkata ’sivellä pihkalla’, kuv. pihkaantua, olla pihkassa ’ihastua, olla rakastunut’, yhd. meripihka, vanh. pihkakivi ’keltainen ambra’, pihkamaito ’lehmän ennen poikimista ja heti sen jälkeen erittämä sakea maito, ternimaito’
~ ink pihka ’pihka; pihkamaito, ennen poikimista lehmästä tuleva t. poikineen lehmän ensimmäinen maito’ | ka pihka ’havupuun pihka; koivun mahla; pihka-, ternimaito’, pihkautuo, pihkavuo ’tulla pihkaiseksi, tahriintua pihkaan’ | ly pihk(e̮) ’pihka’, pihkauzuda ’pihkautua’ | ve pihk (mon. pihkad) ’männyn t. kuusen pihka’, pihk (mon. pihkud) ’tiheä havu- t. lehtimetsä’, veE pihk (mon. -od) ’mänty; männikkö, metsä’ | va pihka ’pihka’, pihku ’mänty’, pihkuzikko ’männikkö’ | vi pihk (g. piha) ’pihka; pihkamainen neste kantavan lehmän utareissa (murt.)’, ? viE pihestik ’pöheikkö, vesaikko; tiheä nuori metsä’ (ims > lpKo pe´kkĕ (Kld) ’pihka’, ven murt. píhka, pívka ’pihka, mahla; nuori metsä’)
~ ink pihka ’pihka; pihkamaito, ennen poikimista lehmästä tuleva t. poikineen lehmän ensimmäinen maito’ | ka pihka ’havupuun pihka; koivun mahla; pihka-, ternimaito’, pihkautuo, pihkavuo ’tulla pihkaiseksi, tahriintua pihkaan’ | ly pihk(e̮) ’pihka’, pihkauzuda ’pihkautua’ | ve pihk (mon. pihkad) ’männyn t. kuusen pihka’, pihk (mon. pihkud) ’tiheä havu- t. lehtimetsä’, veE pihk (mon. -od) ’mänty; männikkö, metsä’ | va pihka ’pihka’, pihku ’mänty’, pihkuzikko ’männikkö’ | vi pihk (g. piha) ’pihka; pihkamainen neste kantavan lehmän utareissa (murt.)’, ? viE pihestik ’pöheikkö, vesaikko; tiheä nuori metsä’ (ims > lpKo pe´kkĕ (Kld) ’pihka’, ven murt. píhka, pívka ’pihka, mahla; nuori metsä’)
= ostjI piγəᴧ ’veneen (pihkainen) paikka’, piγli-, piγᴧi- ’paikata venettä t. ruuhta pihkalla’. — Ks. myös pihta.
Lähdekirjallisuus:
- Leskov 1892 ŽStar 4 101 (ven < ka)
- Pogodin 1904 Severnorussk 51 (sm ~ ka; ven píh(k)a < ka)
- Kalima 1915 OLR 186 (+ ly ve va vi; ven < ims)
- Toivonen 1933 FUF 21 111 (+ ostj)
- FUV 1955 107 (ims ~ ostj)
- SKES 1962 541–42 (ims > lp)
- DEWOS 1982 1121
- Décsy 1986 UAJ 58 147 (ostj ~ unk fekete ’musta’, ei tähän)
- UEW 1988 385–86 (sm ~ vi ostj)