Etymologiadata:imsm:peni
*peni
Vastineet:
mksm. *peni < kksm. *penej < vksm. *penä-j (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
peni (Renv 1826, Kal; kansanr.) ’koira; koiran (kutsuma)nimenä (paik. murt.) / Hund; Name für einen Hund’, penikka (Agr) ’koiranpentu, eläimen poikanen; lapsi, kakara’, penikoida, pena (PKarj PSavo ja ymp.) ’kakara; eläimen poikanen’, penakka (PKarj PSavo) ’lapsi, kakara’, penes (PSm), penska (yl. et. I- ja PSm) id.; ks. erikseen peninkulma, pentu
~ ink penikka ’koiranpentu’ | ka penikkä ’pentu, penikka’, peniköijä ’saada pentuja’ | va penikka ’koiranpentu’ | vi murt. peni, pini ’koira’ | li piʾń ’koira’, piʾńki ’koiranpentu’
~ ink penikka ’koiranpentu’ | ka penikkä ’pentu, penikka’, peniköijä ’saada pentuja’ | va penikka ’koiranpentu’ | vi murt. peni, pini ’koira’ | li piʾń ’koira’, piʾńki ’koiranpentu’
= lp bǣnâ | mdE pińe, M pińä ’koira’ | tšerL pi, I pij id., L pəńeγə, I pińeγə ’penikka’ | votj puni̮, pi̮ni̮ ’koira’ | syrj pon, pun id.
Lähdekirjallisuus:
- Scheffer 1673 Lapponia 179 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 356 (sm ~ vi)
- Sjögren 1828 GS 1 238 (+ syrj)
- Castrén 1845 EGTsch 68 (+ tšer)
- Lindström Suomi 1852 71 (+ md votj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 144 (+ va)
- Wiedemann 1859 MélR 3 690 (+ li)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 80–81
- Budenz 1867 NyK 6 456 (+ unk fene ’villi’; kirosana)
- MUSz 1873–81 512–13
- Vámbéry 1882 MagyEr 643 (unk ei tähän)
- Paasonen 1917 Beiträge 96–97
- Melich 1920 MNy 16 121–24 (unk ei tähän)
- *Ruoppila 1947 Kotiel 2 62–70 (+ ka), 96–97
- Nirvi 1952 Suomi 106:1 35–36
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 177 (ei unk)
- SKES 1962 517–18 (?? unk)
- MSzFE 1967 200 (?? unk)
- TESz 1 1967 883–84 (unk ei sgr)
- E. Itkonen 1968 SKK 501
- UEW 1988 371 (sm vi lp md tšer votj syrj ?? unk)
- Sammallahti 1988 UrLang 553 (sm-perm)
- EWUng 1993 377–78 (unk ei sgr)