Uralilainen*
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Sajnovics 1770: 115
|
|
|
|
|
= unk fél 'pelkää'
|
|
| Castrén 1844: 152
|
|
|
|
|
= saa[I] poollâđ 'pelätä', ko повны 'pelätä'
|
|
| Castrén 1849: 92
|
|
|
|
|
= saa, ko, unk, haS pĕl-, E pĕt- 'pelätä
|
|
| Lindström 1852 Suomi: 71
|
|
|
|
|
= ers пелемс 'pelätä', ko, unk, mns[?] pul, ha, [sic?] sam <pingan>
|
|
| MUSz 1873: s.v. fél
|
|
|
|
|
= saa[P] ballat 'pelätä; epäillä', ers, mkš peĺəms 'pelätä', ko unk, mnsI P pil- 'pelätä', haS, E, P pal- 'pelätä'
|
|
| SKES 1962: s.v. pelätä
|
|
|
|
|
Tarkennus: ⇐ *pel- = E bïlledh, L ballat, P, I, Ko põõllâd, Ki пэ̄ллэ, T paллa̮d 'pelätä', md ko unk mns ha, nen ṕíĺuʔ-, en pida- 'olla peloissaan', ngan χiliʔ-, kam pim- 'pelätä'
|
|
| Koivulehto 1994 symp: 138
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Ims *-kA-aines selittämättä
|
| Metsäranta 2020: 136
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Johtimella *-kA johdettu myös udm муг ‘syy, aihe, perustelu, tarkoitus’, ko мог 'asia, työ, toimi; tarve; tehtävä, toimeksianto; pyyntö' (< kur *meŋ-kä) ja udm кушкыны 'etsiä' (< kur *ke(n)č-kä) [ks. tarkemmin]
|
*Täsmentynyt johdosetymologiaksi, joka lasketaan uralilaiseksi, koska kantasanaa ei ims:ssa tavata.
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1994 symp: 138
|
+ |
|
|
|
← kie *pelh1- (aiemmin → kur *pele- > saa[P] ballat 'pelätä; epäillä') > kr πελε[μίζω] 'keikutan, horjutan', go [us]fil[ma] 'pelästynyt' ⇒ (pidennysasteisena) msk fæla 'pelästyttää'
|
Aiemmassa lainassa kie *-lh1- → *-lx- > *-l-, myöhemmässä → *-lk-
|
| Bjørn 2017: 100
|
|
- |
+ |
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Kr ja ge verbien merkitys on jälkisyntyinen, lähtömerkitys on ollut 'keikuttaa'. Lähtökieleksi olisi oletettava varhaisin esigermaani
|
