Etymologiadata:imsm:pelkä-idä-

*pelkä-idä-

Vastineet:

• Suomi: pelätä
• Karjala: pölätteä⇐
• Vepsä: pöl’gästuda
• Vatja: pellätä
• Pohjoisviro: pelgama
• Eteläviro: pelgämä
• Liivi: S pälg

mksm. *pelkä-idä- < kksm. *pelkä- < vksm. *pelǝ-kä- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

pelätä (Agr; yl.), pölätä (Peräp Länsip, laajalti Häme) ’(sich) fürchten’, johd. pelko, pelkuri, pelokas, peloton, pelottaa, pelotella, pelästyä, pelätin
~ ink pölätä ’pelätä’, pölästüä ’pelästyä’, pölät́in ’pelätin’, pelko | ka pölästyö ’pelästyä’, pölätteä ’säikäyttää’, pölätellä ’pelotella’, pelko | ly pölgästüdä ’pelästyä’, pölgöittädä ’pelottaa’ | ve pöĺgastuda, peĺgästuda ’pelästyä’, pöĺgöitada ’pelottaa’, pöĺgästoitta ’pelästyttää’ | va pellätä ’pelätä’, pelko, pelgottā | vi peljata ’pelätä’, pelg ’pelko’, peletada ’karkottaa, pelottaa (pois)’, pelgur ’pelkuri’ (kirjak. < sm) | li (Sal) pälg ’pelätä; säikähtää’

= lp bâllât ’pelätä’, bâlˈdet ’säikyttää’ | mdE peĺems, M peĺəms ’pelätä’ | votj puwi̮ni̮, (Wied) puli̮ni̮ id. | syrj polni̮ id., pole̮m ’pelko’ | vogE piĺ-, I L P pil- ’pelätä’ | ostjI pĕl-, E pĕt-, P pal- ’pelätä’, I pĕᴧ ’pelko’ | unk fél ’pelätä’ || samJr pīĺū- ’olla peloissaan’ | Jn fīe- id. | T filiti- | slk pitī̮- ’säikäyttää’ | Km pim- ’pelätä’ | Kb pymljam ’pelkään’ | M imergam id.

Lähdekirjallisuus:

• Sajnovics 1770 DemH 78 (sm ~ unk)
• Ganander 1787 NFL 2 353a (+ vi)
• Porthan 1789 OS 4 139 (+ lp)
• Castrén 1844 EGS 152 (+ syrj)
• Castrén Suomi 1845 182 (+ sam)
• Castrén 1849 Ostj 92 (+ ostj)
• Lindström Suomi 1852 71 (+ md, vog pul)
• Ahlqvist 1856 WotGr 144 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 99 (+ ve)
• Fábián 1861 MNyszet 6 126 (+ vog pil-)
• Budenz 1867 NyK 6 455 (+ li)
• MUSz 1873–81 508–10
• Munkácsi 1883 Nyr 12 436 (+ votj)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 32
• Wichmann 1914–22 FUF 15 36 (+ ka)
• FUV 1955 47
• SKES 1962 516–17 (+ ly)
• MSzFE 1967 198
• TESz 1 1967 870
• FUV2 1977 66
• Häkkinen 1987 ES 229
• UEW 1988 370
• Sammallahti 1988 UrLang 539
• EWUng 1993 372

[pelätä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen*

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Sajnovics 1770: 115					= unk fél 'pelkää'
Castrén 1844: 152					= saa[I] poollâđ 'pelätä', ko повны 'pelätä'
Castrén 1849: 92					= saa, ko, unk, haS pĕl-, E pĕt- 'pelätä
Lindström 1852 Suomi: 71					= ers пелемс 'pelätä', ko, unk, mns[?] pul, ha, [sic?] sam <pingan>
MUSz 1873: s.v. fél					= saa[P] ballat 'pelätä; epäillä', ers, mkš peĺəms 'pelätä', ko unk, mnsI P pil- 'pelätä', haS, E, P pal- 'pelätä'
SKES 1962: s.v. pelätä					Tarkennus: ⇐ *pel- = E bïlledh, L ballat, P, I, Ko põõllâd, Ki пэ̄ллэ, T paллa̮d 'pelätä', md ko unk mns ha, nen ṕíĺuʔ-, en pida- 'olla peloissaan', ngan χiliʔ-, kam pim- 'pelätä'
Koivulehto 1994 symp: 138			-		Vastaan	Ims *-kA-aines selittämättä
Metsäranta 2020: 136			+		Puolesta	Johtimella *-kA johdettu myös udm муг ‘syy, aihe, perustelu, tarkoitus’, ko мог 'asia, työ, toimi; tarve; tehtävä, toimeksianto; pyyntö' (< kur *meŋ-kä) ja udm кушкыны 'etsiä' (< kur *ke(n)č-kä) [ks. tarkemmin]

*Täsmentynyt johdosetymologiaksi, joka lasketaan uralilaiseksi, koska kantasanaa ei ims:ssa tavata.

Indoeurooppalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1994 symp: 138	+				← kie *pelh1- (aiemmin → kur *pele- > saa[P] ballat 'pelätä; epäillä') > kr πελε[μίζω] 'keikutan, horjutan', go [us]fil[ma] 'pelästynyt' ⇒ (pidennysasteisena) msk fæla 'pelästyttää'	Aiemmassa lainassa kie *-lh1- → *-lx- > *-l-, myöhemmässä → *-lk-
Bjørn 2017: 100		-	+		Puolesta (vasta-argumentein)	Kr ja ge verbien merkitys on jälkisyntyinen, lähtömerkitys on ollut 'keikuttaa'. Lähtökieleksi olisi oletettava varhaisin esigermaani

EVE:n sana-artikkeli

EVE:pelätä