Etymologiadata:imsm:patto
*patto
Vastineet:
mksm. *patto (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
patto (Jusl 1745; paik. murt.) ’rikos; rikollinen; (murt.) väärän valan tekijä / Verbrechen; Verbrecher; jmd., der einen Meineid schwört’, tav. yhd. valapatto (Agr; eri tahoilla murt.) ’väärän valan tekijä’, henkipatto ’lainsuojaton; (vanh. sanak.) murhaaja, itsemurhan tekijä’, pattio (Laat- ja PKarj Savo) ’laiska, kunnoton, heittiö’
~ ka patto ’pahatapainen, ilkeä, vihainen; laiska, veltto’, pattie ’id.; siivoton, saastainen’, pattoa ’pilata, tehdä menestyksettömäksi’, pattavuo ’kadottaa onnensa, menestyksensä; mennä pilalle, turmeltua’ | vi patt (g. patu) ’synti’, patustada ’tehdä syntiä, rikkoa’, patustus ’rikkomus, lankeemus, hairahdus’ | li pat (mon. patūd) ’synti’, patli (mon. patlist) ’syntinen’.
~ ka patto ’pahatapainen, ilkeä, vihainen; laiska, veltto’, pattie ’id.; siivoton, saastainen’, pattoa ’pilata, tehdä menestyksettömäksi’, pattavuo ’kadottaa onnensa, menestyksensä; mennä pilalle, turmeltua’ | vi patt (g. patu) ’synti’, patustada ’tehdä syntiä, rikkoa’, patustus ’rikkomus, lankeemus, hairahdus’ | li pat (mon. patūd) ’synti’, patli (mon. patlist) ’syntinen’.
Sanueen alkup. verbikantaa voisi edustaa ka pattoa (*pattaa ’?pilata’, ks. yllä). Tämän vastineeksi sopisi Paulaharjun »Kiveliöitten kansaa» -teoksessa (= murt. Länsip, ei muita tietoja) esiintyvä sana »(taudit) aivan pattoivat (’?pilasivat’) koko kurennon (’ruumiin’)»; sanan alkuperä on tuntematon. Vrt. lisäksi patus.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 336 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1871 KO 217
- Paasonen 1896 KielLis 23–24 (+ li; ~ md)
- Äimä 1919 SUST 45 118–19 (+ ka; ~ lp)
- SKES 1962 505