Etymologiadata:imsm:paju
*paju
Vastineet:
mksm. *paju < kksm. *paju < vksm. *pajǝ̑-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
paju (Agr; yl.) ’Salix; vitsa(s) / Weide; Weidenrute’, reen pajut (yl., paitsi LounSm) ’reen kaustoja kaplaiden kohdalta yhdistävät paju- tms. siteet’ (tästä myös (olla) takapajulla ’muita huonommassa asemassa, muita kehittymättömämpi’), johd. pajukko (yl. etup. I- ja PSm Ink Verml), murt. myös pajikko, pajusto, pajukisto, pajisto ’pajupensaikko’, pajuttaa (Jusl 1745) ’sitoa pajuilla’
~ ink paju ’paju (myös reen)’, pajusikko ’pajukko’ | ka paju ’paju (myös reen)’, pajikko ’pajukko’, pajušikko id. | ly pa(i)ju ’paju (myös reen)’ | ve paju ’pajunkuori; (E) paju’, pajulind ’jokin laululintu’ | va paju ’paju’, paju(zi)kko ’pajukko’ | vi paju ’paju’, pajustik ’pajukko’ | li paʾj (mon. paʾjd, pajūd) ’paju’
~ ink paju ’paju (myös reen)’, pajusikko ’pajukko’ | ka paju ’paju (myös reen)’, pajikko ’pajukko’, pajušikko id. | ly pa(i)ju ’paju (myös reen)’ | ve paju ’pajunkuori; (E) paju’, pajulind ’jokin laululintu’ | va paju ’paju’, paju(zi)kko ’pajukko’ | vi paju ’paju’, pajustik ’pajukko’ | li paʾj (mon. paʾjd, pajūd) ’paju’
?? = votj bad́(pu) ’paju’ | syrj bad́(pu) id. | unk fagyal ’likusteri’ || samJr ṕew ’pajun sisäkuori’ | slk pe̮ ’pajun t. muun puun kuori’ | Km po ’lehmuksen kuori; pajunoksa’. Esitetyistä etävastineista perm ja sam sanat ovat äänt. hämäriä, kun taas unk voinee yhtä hyvin olla = lpIn poajui (Ko Kld) ’paju’ | mdE poj, M poju ’haapa’ | votj syrj pi(-pu) id. (< *pojᴈ; epävarmoja vastineita myös ostj ja sam). — Ims > ven murt. pajnják ’pensaikko’; ka > samJr pa(i)ju, pajjo ’eräs pajulaji’; sm > nr murt. Sm paj(jo) ’paju(side), vitsas’.
Lähdekirjallisuus:
- Castrén 1844 EGS 137 (sm ~ syrj badj)
- Castrén 1849 Ostj 93 (sm ~ ostj poj, paj ’haapa’, sam pi id.)
- Lönnrot 1854 Enare 244 (sm ~ lpIn)
- Ahlqvist 1856 WotGr 142 (sm ~ va vi)
- MUSz 1873–81 440, 523 (sm ~ votj syrj pi-pu)
- O. Donner 1875 Boningsplatser 123 (+ ka li)
- Halász 1893 NyK 23 439, 444–45 (sm paju ~ votj syrj badj-pu, samJr pa(i)ju; näistä erotettavia ovat md poj(u), votj syrj pi-pu, ostj poj, sam pi)
- Saxén 1895–98 Lånord 184 (nr murt. Sm < sm)
- Wichmann 1902–03 FUF 2 166 (samJr < ims)
- Pogodin 1904 Severnorussk 48 (ven < ims)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 37 (sm ~ votj syrj bad́(-pu), sam pieu ’pajunkuori’)
- Kalima 1915 OLR 178 (+ ve)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 158
- FUV 1955 45
- SKES 1958 465–66 (+ ly; lp ostj = joko sm paju t. md poj)
- Lytkin 1964 IstVokPJa 163
- Fabricius-Kovács 1965 MNy 61 23–28 (+ unk)
- MSzFE 1967 174–75
- TESz 1 1967 826
- UEW 1988 349, 391 (sm ~ ? lp, votj syrj bad́, unk sam < *pajᴈ; md, votj syrj pi(-pu), ostj sam < *pojᴈ)
- Sammallahti 1988 UrLang 548, 553 (sm ~ lp buojo, votj syrj bad́, unk < *påjiw; md, votj syrj pi(-pu) < *poji)
- EWUng 2 1992 349