Etymologiadata:imsm:paiskada-
*paiskada-
Vastineet:
mksm. *paiskada- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
paiskata (Agr; yl.) ’heittää (voimakkaasti t. äänekkäästi), läjäyttää, lyödä / schmeißen, schleudern, schlagen’, paiskella (Agr; etup. länsimurt.) ’heitellä; tehdä intensiivisesti (työtä)’, paiskia, paiskoa (molemmat melko yl., ei Verml Ink) id., paiskautua (savmurt.) ’heittäytyä; sinkoutua’, paiskaus ’heitto (Flor 1678); hyppyri (paik. VarsSm)’, paiskahtaa (paik. murt.) ’läjähtää (ovi kiinni); pudota, kaatua’, paiskis interj.
~ ka paiskata ’paiskata’, paiskahtoa ’paiskahtaa’ (? < sm) | vi paisata (prs. paiskan) ’heittää, singota’, paisatada (Wied)id. (sm > nr murt. Sm paisk ’paiskata (kättä)’).
~ ka paiskata ’paiskata’, paiskahtoa ’paiskahtaa’ (? < sm) | vi paisata (prs. paiskan) ’heittää, singota’, paisatada (Wied)id. (sm > nr murt. Sm paisk ’paiskata (kättä)’).
Onomat.-deskr. sanoja, kuten myös äänt. läheiset sm murt. patskata (P- ja LaatKarj ja ymp.; ? < ka) ’paiskata’, patskahtaa ’paiskahtaa’
~ ka patškata ’paiskata, läjäyttää, iskeä, paukuttaa’, patškahtoa ’paukahtaa, läjähtää’, patšku ’isku, lyönti, pamaus’, patškuttoa ’iskeä, paukuttaa, loiskuttaa’ | ly patškaita ’paiskata, pamauttaa, molskauttaa’, patškahtada ’molskahtaa’, patšk (mon. -ud) ’pamaus’ | ve patškäita ’viskata, läjäyttää’, patškutada ’paukuttaa’, patškta (prs. patškab) ’paukkua’. — Ims sanoille esitetyistä etävastineista voi tähän yhteyteen kuulua (mahd. lainana ksm muodosta *paćk- > klp *pǡćk- > *pɛ̄ćk- >) lpN bæšˈket (In) ’paukkua’, bæšketit (Lu In) ’paukauttaa (N In); räjähtää, haljeta (Lu)’, bæšˈkâlit (In Ko) ’paukauttaa’, bæškotit (In Ko) ’paukuttaa’ (Ko pǡčkăted ’taputtaa, maiskuttaa; mätkähtää’ ehkä myöh. laina < ka). Mikäli sm vi paisk- ja ka ly ve patšk- eivät palaudu yhteiseen alkumuotoon (ksm *paćk-), viime mainitut voivat olla lainaa < lp.
~ ka patškata ’paiskata, läjäyttää, iskeä, paukuttaa’, patškahtoa ’paukahtaa, läjähtää’, patšku ’isku, lyönti, pamaus’, patškuttoa ’iskeä, paukuttaa, loiskuttaa’ | ly patškaita ’paiskata, pamauttaa, molskauttaa’, patškahtada ’molskahtaa’, patšk (mon. -ud) ’pamaus’ | ve patškäita ’viskata, läjäyttää’, patškutada ’paukuttaa’, patškta (prs. patškab) ’paukkua’. — Ims sanoille esitetyistä etävastineista voi tähän yhteyteen kuulua (mahd. lainana ksm muodosta *paćk- > klp *pǡćk- > *pɛ̄ćk- >) lpN bæšˈket (In) ’paukkua’, bæšketit (Lu In) ’paukauttaa (N In); räjähtää, haljeta (Lu)’, bæšˈkâlit (In Ko) ’paukauttaa’, bæškotit (In Ko) ’paukuttaa’ (Ko pǡčkăted ’taputtaa, maiskuttaa; mätkähtää’ ehkä myöh. laina < ka). Mikäli sm vi paisk- ja ka ly ve patšk- eivät palaudu yhteiseen alkumuotoon (ksm *paćk-), viime mainitut voivat olla lainaa < lp.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 311 (sm ~ vi)
- Vendell 1890 ÖsvM 54 (sm > nr murt. Sm)
- Ojansuu 1910 KaK 2 14 (+ ka patškahtoa)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 75 (sm patskata ~ ka patškata ~ lp bæšˈket)
- Äimä 1919 SUST 45 114 (epävarmoja vertailuja myös votj ostj)
- Collinder 1928 JuhlakQvigstad 363
- Tunkelo 1946 VeKÄH 332 (ka ~ ly ve)
- SKES 1958 460–61
- SKES 1962 505 (s.v. patskata)
- T. Itkonen Vir 1983 212
Etymologiadata:imsm:paiskada-/th