Etymologiadata:imsm:pahka

Sanatista

*pahka

Vastineet:

mksm. *pahka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

pahka (Agr »puun caikein henẽ iurdhens - - ia pachkains cansa», »Paisumilla, Weri pahckoilla, Ruuilla ia Syuelmillä»; yl.) ’visa, puun kasvain, kääpä; kuhmu, ajos, paise, kasvannainen (ihmisessä t. eläimessä) / Maserkropf, Geschwulst; Beule, Geschwür, Tumor (bei Mensch od. Tier)’, pahkura (joks. yl., ei Verml) ’pahka, kuhmu, muhkura’, pahkula (paik. itä- ja länsimurt., ei Verml Ink) id.
~ ink pahkapuun pahka’, pahkoid.; kuhmu’, pahkuratiera hevosen kaviossa’ | ka pahkapuun pahka; kuhmu, kasvannainen’, pahkura id., pahkavuotulla pahkaiseksi t. kuhmuiseksi’ | ly pahk(e̮)puun pahka; ajos; patti hevosen jalassa’ | ve pahk (g. -an) ’kuhmu, ajos; puun pahka’, pahkoikazkuhmuinen, ajoksinen’ | va pahkapahka, kuhmu’ | vi pahk (g. paha) ’pahka, patti, kuhmu’ | li pɔ̄ʾgəz, pāʾkstəzkupla, paukama; palko
? = mdE pakšketuppo, kimppu; kimpale’, M pakšid., palanen’ || slk påkteluomi, syntymämerkki’ | Km påktå, båktapuun pahka’. Ims sanat olisivat yhdistettävissä näihin olettamalla alkumuotoa *pakša (jossa *-kš- > vksm *-šk- > ims -hk-); sm > lpN bakˈke (E Lu In Ko Kld T) ’pahka, kuhmu’. — Sanan pahka yhteyteen kuulunevat myös s.v. pahkeutua mainitut sanat. Vrt. myös pahki ja pähkä.
Lähdekirjallisuus:
  • Budenz 1867 NyK 6 446 (sm ~ vi lp)
  • Thomsen 1890 BFB 126 (+ li)
  • Paasonen 1909 MdChr 104 (+ ? md)
  • Setälä 1915 SUSA 30:5 44 (lp < sm)
  • K. Donner 1920 SUST 49 142–43 (+ sam)
  • Kettunen 1922 LVeHA 1 16 (+ ve)
  • FUV 1955 45 (sm ~ sam epäilyksittä; ? md)
  • SKES 1958 455 (+ ka ly va; etävastineet epävarmoja)
  • T. Itkonen Vir 1983 205 (ims uusi omap. vartalo)
  • T. Itkonen Vir 1987 180 (sm pahka < *pakša)
  • UEW 1988 350 (ims ~ md sam epäilyksittä)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:pahka/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:pahka

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:pahka