Etymologiadata:imsm:pagacca-

*pagacca-

Vastineet:

• Suomi: paatsama
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: paaks-
• Eteläviro: paadsa-
• Liivi: pagāst-

mksm. *pagacca- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

paatsama (Forseen 1738 padzama ’ruotsinpihlaja’; LounSm EPohjanm Häme KarjKann Ink), rinn. paatsain (Haartman 1759 paattain), paattama, -in, paahtama; paatselma (osin VarsSm) ’Rhamnus frangula / Faulbaum’
~ ink pātsapū | vi paakspuu, murt. paats(a)puu, pahaks(i)puu, (Wied) paaksmapuu, viE (v)ohopaats id. | li pagāstmɔ̄ŕapū ’id.; variksenmarja; pihlaja’.

Samaan ims kielissä ja murteissa äänt. eri suuntiin kehittyneeseen sanasikermään (ksm *paγatsma tjs.) kuuluvat myös sm murt. pajakka (PSm, paik. KaakkHäme; rinn. pajahka, pajakki), pajatti (KSm Kymenl KPohjanm, paik. PSm), pajastin (paik. murt.), pajatsin (itämurt. KPohjanm Kymenl, paik. Uus; murt. pajah(t)in, pajatin, pajas(s)in) sekä tyypit pakatsin, pakatsu (PKarj), joilla on vastineita itäisissä ims kielissä: ka pakatšin, pakattšu | ly pakatš(impū), pagatšin | ve pagatš(impū) ’paatsama’.

Lähdekirjallisuus:

• Genetz 1870 Suomi 2:8 272 (sm ~ ka; onomat. alkuperää)
• J. Krohn 1872 Suomi 2:10 169 (+ vi)
• Setälä 1890–91 ÄH 38, 301 (+ ve viE li)
• Ojansuu 1904 Suomi 4:2:3 81
• Rapola 1920–21 Suomi 4:17 245
• Posti 1942 SUST 85 151 (li kansanetym. liitetty sanaan pagāst ’veropitäjä’)
• Virtaranta 1946 LYSMÄH 1 216
• SKES 1958 452
• Koponen 1992 SUSA 83 153, 155 (ksm *paγatsma)

[paatsama Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:paatsama