Etymologiadata:imsm:paaci
*paaci
Vastineet:
mksm. *paaci < kksm. *paati (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
paasi1 (: paaden, murt. paik. myös paasin; Agr; yl., LounSm harv.) ’(suurehko) laakea (lieden pohjana käytetty) kivi; kallio(nlohkare) / (größerer) flacher Stein (als Boden des Herdes); Felsen, Felsbrocken’, rinn. paade, paader (Eurén 1860), paatere (Kal; murt. harv.) id., paasikas (paik. kaakk- ja savmurt.) ’kivien välissä paistettu lohkoperuna t. -nauris’, paasikainen (paik. Häme PSavo), paasika(i)s(rieska) ’veteen leivottu nostamaton leipä’, paatukka, paasukka, paatuska (paik. murt.) ’(paadella kypsytetty) ohukainen’
~ ink pāsi ’pehmeä kivi’, pāsikas ’kalkkikivinen’ | ka poaje (g. poatien t. poajien) ’uunin päällys; arina’, poataro ’levyinä lohkeava kivi; kivilaatta’ | va pāsi ’paasi’, pāzikko ’paasikko’ | vi paas (g. pae) ’liuskakivi, kalkkiliuske; uunin päällys’, (murt.) paasik ’kiven päällä paistettu leipä’ | li pɔ̄ž (mon. pɔ̄žəd) ’kalkkikivi, liuskekivi’
~ ink pāsi ’pehmeä kivi’, pāsikas ’kalkkikivinen’ | ka poaje (g. poatien t. poajien) ’uunin päällys; arina’, poataro ’levyinä lohkeava kivi; kivilaatta’ | va pāsi ’paasi’, pāzikko ’paasikko’ | vi paas (g. pae) ’liuskakivi, kalkkiliuske; uunin päällys’, (murt.) paasik ’kiven päällä paistettu leipä’ | li pɔ̄ž (mon. pɔ̄žəd) ’kalkkikivi, liuskekivi’
? < germ *spāđa-, vrt. kas spāt ’levyiksi lohkeava kivi’, ns Spat id.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 303a (sm paatinen ~ vi paene)
- Ahlqvist 1856 WotGr 143 (sm ~ va vi)
- Kettunen 1938 LivW 309 (+ li)
- SKES 1958 450 (+ ka)
- Koivulehto 1986 CILT 38 288 (< germ)