Etymologiadata:imsm:pälvi

*pälvi

Vastineet:

Suomi: pälvi
Karjala: pälvi
Vepsä:
Vatja:
Pohjoisviro:
Eteläviro: pälv́
Liivi:

mksm. *pälvi < kksm. *pälwi < vksm. *pälwǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

pälvi (Jusl 1745; savmurt. PSm, osin kaakkmurt. EPohjanm ja ymp.) ’lumeton paikka maassa; kasvamaton saareke t. aukkopaikka pellossa t. metsässä; palamaton paikka kaskessa (savmurt.) / apere Stelle; unbewachsene Stelle im Feld, Lichtung; nicht abgebrannte Stelle in einer Schwende’, pälve (paik. murt.), pälvä (paik. Pohjanm) id., johd. pälviä (paik. itämurt.) ’sulaa pälville’, pälvetä, pälveillä, pälvehtiä (paik. I- ja PSm) id.
~ ka pälvi ’lumeton maaläikkä; marjapaikka’, pälvetä ’tulla pälviseksi’, pälvitteä ’sulattaa pälviä’ | ly pälv ’pälvi’ | viE pälv ’pälvi; aukkopaikka’

= lp biewˈlâ ’pälvi’, biewˈlât ’pälviä’

? < baltt, vrt. liett murt. pal̃vė ’suojadyynin ja kulkudyynien välinen tasanko; suomuurain’, mpr palve ’autio puuton suolaikku’.

Lähdekirjallisuus: