Etymologiadata:imsm:onkë→

*onkë→

Vastineet:

• Suomi: onkalo
• Karjala: onkura
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: ungas
• Eteläviro: ?
• Liivi:

mksm. *onkë→ < kksm. *wonkë- < vksm. *woŋkǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

onkalo (Schr 1637 ongale; yl.) ’luola, ontelo, loukko / Höhle, Höhlung’, ongertaa (Sakkola) ’kovertaa’
~ ka onkura ’ontelo, onkalo; ontto, kovera’, onkurtoa ’kovertaa, kaivaa; kurottaa’ | ly oŋgurtta ’kovertaa, kaivaa ontoksi’ | ? vi ungas, unk ’katon päädyn yläaukko, savuaukko; (murt.) ontelo, onkalo’

? = lp, joko N (Friis) vuoggo (In Ko Kld T) ’onkalo, luola’ tai Lu åggē ’kosken alla oleva syvänne’, In oaggi ’kapeasuinen pieni lahti’ | vogE waŋkā, I wōŋχə, L woŋkə, P wɔ̄ŋχa ’kuoppa, hauta’ | ostjI wŏŋk, E woŋχ, P oŋk ’onkalo, luola, kuoppa’ || samJr wāŋk id. | Jn bággo ’kuoppa’ | T bánka id. | slk qoqqa ’pieni kuoppa’.

Lapin vastineista ensin mainittu on semanttisesti ja jälkimmäinen taas äänteellisesti (< *oŋka) lähempänä ims sanoja. Obinugr ja sam sanat kuuluvat todennäköisesti toistensa yhteyteen. Mukana voi olla myös deskr. ainesta, sillä muissakin kielissä tavataan samantapaisia sanoja; vrt. esim. mong oŋgi ’reikä, aukko’, tung uŋgi ’kirveen silmä’, goldi oŋgolo ’ontto’. Vrt. myös onsi.

Lähdekirjallisuus:

• Schott 1867 AltSt 3 108 (sm ~ mong ung, üng)
• Falusy 1901 nk 13 (sm ~ lpKld vog ostj)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 86 (+ lpN samJr Jn T ? slk)
• Paasonen 1917 Beiträge 35–36, 289
• Mägiste Vir 1925 90 (sm ~ vi)
• Joki 1952 SUST 103 211 (sm ~ tung)
• FUV 1955 44 (? sm)
• SKES 1958 431 (+ ka ly; ? ~ vi lp vog ostj sam; obinugr ~ sam; ehkä ositt. deskr. ainesta)
• Hajdú 1962 SUST 125 57 (? sm)
• UEW 1988 583 (epäilyksittä sm ~ vi lp vog ostj sam; vrt. alt)
• Sammallahti 1988 UrLang 551

[onkalo Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:onkalo