Etymologiadata:imsm:ohu-t
*ohut
Vastineet:
mksm. *ohu-t < kksm. *wokšu < vksm. *wokšǝ̑-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ohut (Flor 1678; yl.) ’dünn’, oha (Kaakk- ja PäijHäme), ohuva (lounmurt.), ohea (paik. ESavo PPohjanm Kain), ohkainen (laajalti länsimurt.), ohkoinen (et. hämmurt.), ohukainen ’id. (Raam 1642; paik. lounmurt. ja PSm); räiskäle’, oheta, ohentaa
~ ink ohukkain ’ohut’ | va e̮hud id. | vi õhuke(ne) ’ohut’, õhe (g. -da) id., õhem ’ohuempi’, õheneda ’oheta’, õhendada ’ohentaa’.
~ ink ohukkain ’ohut’ | va e̮hud id. | vi õhuke(ne) ’ohut’, õhe (g. -da) id., õhem ’ohuempi’, õheneda ’oheta’, õhendada ’ohentaa’.
Samaa alkuperää on ehkä myös ohimo, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 283a (sm ~ vi)
- Hakulinen 1956 UAJ 28 198 (← oha; vrt. ohimo)
- SKES 1958 420 (+ va ? < sm)
- Rintala 1972 läntä 102–06
- Häkkinen 1987 ES 207–08
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Reshetnikov 2011 UA: 110 | ksm *oh- = ms LU waɣta, N wōwta, ha V-Vj woɣəlʹ, J wŏɣəл, DN, KO woχət, Ni uχət, Kaz oχəл, O oχəl ’ohut’ < kur *wokšV | Sananalkuisen *w:n kato itämerensuomessa säännöllinen, muutokselle *-kš- > -h- rinnakkaistapauksena sm-ug *jäkšV > sm jääh-ty- |