Etymologiadata:imsm:ohu-t

Sanatista

*ohut

Vastineet:

mksm. *ohu-t < kksm. *wokšu < vksm. *wokšǝ̑-w (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ohut (Flor 1678; yl.) ’dünn’, oha (Kaakk- ja PäijHäme), ohuva (lounmurt.), ohea (paik. ESavo PPohjanm Kain), ohkainen (laajalti länsimurt.), ohkoinen (et. hämmurt.), ohukainenid. (Raam 1642; paik. lounmurt. ja PSm); räiskäle’, oheta, ohentaa
~ ink ohukkainohut’ | va e̮hud id. | vi õhuke(ne)ohut’, õhe (g. -da) id., õhemohuempi’, õhenedaoheta’, õhendadaohentaa’.
Samaa alkuperää on ehkä myös ohimo, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 2 283a (sm ~ vi)
  • Hakulinen 1956 UAJ 28 198 (← oha; vrt. ohimo)
  • SKES 1958 420 (+ va ? < sm)
  • Rintala 1972 läntä 102–06
  • Häkkinen 1987 ES 207–08

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Reshetnikov 2011 UA: 110 ksm *oh- = ms LU waɣta, N wōwta, ha V-Vj woɣəlʹ, J wŏɣəл, DN, KO woχət, Ni uχət, Kaz oχəл, O oχəl ’ohut’ < kur *wokšV Sananalkuisen *w:n kato itämerensuomessa säännöllinen, muutokselle *-- > -h- rinnakkaistapauksena sm-ug *jäkšV > sm jääh-ty-

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ohut

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:ohu-t