Etymologiadata:imsm:ohta⇒

*ohta⇒‎

Vastineet:

• Suomi: ohdake
• Karjala: ohtoi
• Vepsä:
• Vatja: õõhko
• Pohjoisviro: ohakas
• Eteläviro: ohtjas
• Liivi:

mksm. *ohta⇒‎ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ohdake (Agr; yl., ei EPohjanm), murt. oh(j)ake, ohlake, ohrake, ohtake, ohjakka(inen), ohta(ja)inen ’Distel’
~ ink ohtajain | ka ohtahaine, ohtajaine, ohtoi | ly oht́ikaz, ohtoi id., oht́ikkahaińe ’id.; takiainen’ | ? veK (pn.) Ohti̮imägi | va ē̮hka ’ohdake’ | vi ohakas, murt. ohte, ohtjas ’ohdake’ | ? li ūogəz, uʾogəz ’vihne, oas; pieni ruoto’ (ims > ven murt. óhtega ’korte’).

Ainakin muodollisesti johd:ia kantasanasta *ohta, jonka merk. mahd. ’piikki, ota tjs.’ ? < baltt *ašta-, vrt. latv asta ’häntä’, asaka ’kalanruoto’, liett ašakà id.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 281a (sm ~ vi)
• Setälä 1890–91 ÄH 203 (+ li; ~ ohto)
• Kalima 1915 OLR 177 (ven ? < ka)
• Kiparsky Vir 1958 170 (ven < ka)
• SKES 1958 419 (+ ly va)
• Virtaranta 1958 DentSpir 31–35
• Kettunen 1963 KV 43 188–89 (veK tuskin tähän)
• Posti 1977 Baltistica 13 268 (? < baltt)
• Suhonen Vir 1980 189 (< baltt)

[ohdake Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ohdake