Etymologiadata:imsm:nuuski-

*nuuski-

Vastineet:

• Suomi: nuuskia
• Karjala: nuuskie
• Vepsä:
• Vatja: nuuskia
• Pohjoisviro: nuuskima
• Eteläviro: nuusḱma
• Liivi: nūškõ

mksm. *nuuski- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

nuuskia (Jusl 1745; yl.) ’nuuhkia, haistella; urkkia / schnüffeln’, nuuskua (1734), nuuskata, nuuskaista, nuuskija, nuuskuttaa (PHäme, paik. Satak Uus) ’itkeä niiskuttaa’; murt. (LUus, osin VarsSm) myös nuustaa ’nuuhkia, haistella’
~ ink nūskia ’ottaa selkoa, nuuskia, saada vihiä’ | ka nuuskie ’nuuskata’, nuustoa ’haistaa, nuuhkia; nuuskata’ | va nūskia ’nuuskia’, nūskata ’nuuskata (tupakkaa)’ (va ilm. < sm t. vi) | vi nuuskida ’nuuhkia, nuuskia; urkkia’, nuusata (prs. nuuskan) ’niistää, nuuskata’ | li nūškə ’haistaa, haistella; niistää’.

Onomat. sanoja, joita muistuttavia on muuallakin, vrt. lpN nosˈket (Ko) ’henkäistä, haukahtaa (koira ennen kuin se alkaa kunnolla haukkua) (N); nuuhkia, aivastaa, pärskähtää (Ko)’, mdE noskams ’tuhista, hengittää äänekkäästi; korskua’ sekä toisaalta nr snusa, murt. snuska, nn snuse, snuske ’nuuhkia, nuuskia; urkkia’. Ks. myös nuuska.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 276 (sm ~ vi)
• Diefenbach 1851 VWGoth 2 116 (sm ~ vi; sm nuuska < ruots)
• Thomsen 1890 BFB 43 (+ li)
• Kettunen 1930 VaÄH2 25 (+ va; < sm)
• Wessman 1936 FmS 4 262 (sm < nr murt. Sm)
• Mägiste 1954 CB 1 139–40 (+ ka; ims ~ md)
• SKES 1958 405–06
• UEW 1988 711 (sm ? ~ lp md)

[nuuskia Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:nuuskia