Etymologiadata:imsm:nuija

*nuija

Vastineet:

• Suomi: nuija
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: nui
• Eteläviro: nui
• Liivi: nujā

mksm. *nuija (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

nuija (Hemm 1616; yl., et. Satak Uus Häme Kymenl) ’(puinen) lyömäase, survin; perunakuokka, varsta, et. sen liikkuva osa; poika, nulikka / Keule, Hammer; Kartoffelhacke, Dreschflegel, bes. der Klöppel dess.; Junge, Bengel’, nuhja (lounmurt.) ’peruna- t. turvekuokka’, nuijia
~ vi nui (g. nuia), murt. nuhi (g. nuhja) ’nuija, kalikka, kapula, varstan liikkuva osa’ | li nujā ’kalikka, nuija’ (li nui id. todennäk. < vi; li nujā > latv nūja id.)

? = tšer nöšlem ’piestä, lyödä’ | votj nuši̮ ’puumoukari, -nuija, kurikka’ | syrj ne̮š id. — Rinnastus edellyttää ims lähtömuodoksi asua nuhja, joka on verraten suppea-alainen murremuoto; samaan lähtömuotoon nojautuen on esitetty myös germ lainalähdettä: germ *knustja- >> nn knyste ’puupölkky, pahka’, nr knoster ’nuija’, mys knossen ’lyödä’.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1871 KO 212 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1875 KW 240 (sm vi ~ latv)
• VW 3 1888 26 (+ li votj syrj)
• Thomsen 1890 BFB 271 (latv < li)
• Setälä 1890–91 ÄH 347 (nuija ~ vi nui mahd. eri sana kuin nuhja ~ vi nuhi, votj syrj)
• Kettunen 1938 LivW 254 (li nui ? < vi)
• E. Itkonen 1953–54 FUF 31 168 (ims ?? ~ votj syrj)
• SKES 1958 395
• Bereczki 1981 JuhlakLakó 44 (tšer ~ votj syrj)
• T. Itkonen Vir 1983 202 (sm nuhja < vi)
• Koivulehto 1986 CILT 38 289 (sm nuhja < germ)
• UEW 1988 711–12 (sm vi ~ tšer votj syrj)

[nuija Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:nuija