Etymologiadata:imsm:nopëda

*nopëda

Vastineet:

• Suomi: nopea
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: nobe
• Eteläviro: nopõ
• Liivi:

mksm. *nopëda (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

nopea (Agr; yl.) ’schnell’, nopeus, nopeutua, nopsa (kaP nopea < sm)
~ vi nobe (g. nobeda) ’nopea’, nops (g. nopsa) id.

Mahd. samaa deskr. sanuetta kuin nopata (ks. tätä), huom. erit. ka ńopata ’(vikkelästi) napata, siepata’, ńopittoa ’liikkua keveästi ja nopeasti’. — Myös germ laina-alkuperää on esitetty (mn snœfr ’vikkelä, nopea’ < ksk *snōƀ(r)ia sekä mn nœfr ’kelpo, kunnon’, mr növer ’reipas, kelpo’).

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 260a (sm ~ vi)
• SKES 1958 392 (+ ka, luult. < sm, sekä nopsa ~ vi nops)
• Nikkilä 1981 Sananj 23 73–74 (< germ)
• EEW 1982–83 1716 (deskr. sanoja)
• Hofstra 1985 OsFiGerm 147–48 (? < germ)
• Häkkinen 1987 ES 97

[nopea Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Nikkilä 1981 Sj: 73–5	+	+	+		← ge, vrt. ksk *snōƀ(r)ia- > msk snœfr 'flink, rasch', vrt. myös msk nœfr 'tüchtig', mru növer 'rask, duktig' ja isl knæfur 'rask, flink'	Substituutio ge ō → ksm o myös sanassa kolea. Mukautettu adjektiivina *EdA-johdokseksi, koska -ja olisi aiheuttanut häiritsevää homonymiaa, vrt. sm nuopea 'heikko, väsynyt yms.'
Hofstra 1985: 41-2, 147–8, 217	+	+			Puolesta	Ge ō → ksm o myös sanoissa kolea ja soma(s)/somea; ge pitkä vokaali on saattanut kantasuomalaisen korvaan kuulostaa lyhehköltä, tai fonotaksi on estänyt ksm pitkän vokaalin; mahd. syynä myös homonymian välttäminen
LägLoS 1996: s.v. kolea					Tarkennus: isl knæfur voi palautua myös *ē-vokaaliseen muotoon
Kallio & Metsäranta & Honkola 2025 FUF: 67					Tarkennus: vksm/kksm ← ge

EVE:n sana-artikkeli

EVE:nopea