Etymologiadata:imsm:nestä-

*nestä-

Vastineet:

Suomi: nestää
Karjala: nestyö⇐
Vepsä:
Vatja:
Pohjoisviro:
Eteläviro: nestümä⇐
Liivi:

mksm. *nestä- < kksm. *nestä- < vksm. *nepsä-tä- (J.K.)

SSA:n sana-artikkeli

nestää (Jusl 1745; paik. Häme KSm) ’vuotaa, laskea nestettä lävitse, tihkua; väljähtyä, laimeta (esim. olut) / lecken, undicht sein, durchsickern; schal werden’, nestyä (Gan 1787; paik. LSm) ’kostua’, neste (ks. tätä)
~ ink nestǟ ’tihkua, vuotaa’ | ka nestyö ’kostua, kastua vähän’, nessytteä ’kostuttaa’ | viE nestü- ’kostua’, nestütä-, nessütä- ’kostuttaa, pehmittää’.

Johd:ia joko s:sta nesi tai s.v. nepsa main. sanoista. Jälkimmäisessä tapauksessa nesi ja sen vastineet voivat olla kons.-vartaloisista johd:ista (joissa -pst- > -st-) abstrahoituneita muotoja.

Lähdekirjallisuus:

Ganander 1787 NFL 2 246a (sm ~ vi)
Saareste 1924 LVEM 263–65 (+ au)
Posti Vir 1946 386 (nestä- < *nepstä-)
SKES 1958 374 (nestää ← joko nesi tai nepseä)

[nestää Álgu-tietokannassa]

neste (Agr; melko laajalti murt., kuitenkin usein uud.) ’juokseva aine; kosteus; puun mahla, hedelmän mehu / Flüssigkeit; Feuchtigkeit; Saft’
~ ink nesse (g. nestīn) ’neste’ | ka neste ’juokseva aine, neste; hikevä maa t. pelto’ | vi murt. neste ’kostea’.

Johd. sanasta nestää, ks. tätä.

Lähdekirjallisuus: