Etymologiadata:imsm:nana
*nana
Vastineet:
mksm. *nana < kksm. *nana < vksm. *ńana (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
nenä (Agr; yl.) ’Nase’, merk. murt. myös ’kärki; hajuaisti; järki, ymmärrys; luonnossa piilevästä pahasta voimasta aiheutuvaksi uskottu tartuntasairaus (veden-, metsännenä; etup. itämurt.)’, johd. nenäkäs, nenäke ’niemeke’, nenustin (LaatKarj) ’mäystin, varpaallinen; hevosen turvan yli kulkeva hihna suitsissa’, nenäyt(y)ä (itämurt.) ’ottaa nokkaansa, suutahtaa, pahastua’
~ ink nenä ’nenä; kärki, kulma; niemi, niemen nokka’, nenästüä ’suuttua’ | ka nenä ’nenä; vainu; kärki, huippu, keula, pää; luonnosta t. esineistä tullut sairaus (uskomus)’, nenusta ’mäystin, varpaallinen; hevosen turvan yli kulkeva hihna suitsissa’, nenitellä ’pistellä, piikitellä, nälviä’ | ly ńeńä, nenä ’nenä; kirveen ulkokärki; veneen nokka’ | ve ńena ’nenä, nokka; kärki; nostantatauti’ | va nenä ’nenä; kärki; itu’ | vi nina, murt. nena, E nõna, nana ’nenä; esiin pistävä pää, kärki; niemi’, ninastada ’nyrpistää nenää, suutahtaa’ | li nanā ’nenä, kuono, kärsä; niemi’
~ ink nenä ’nenä; kärki, kulma; niemi, niemen nokka’, nenästüä ’suuttua’ | ka nenä ’nenä; vainu; kärki, huippu, keula, pää; luonnosta t. esineistä tullut sairaus (uskomus)’, nenusta ’mäystin, varpaallinen; hevosen turvan yli kulkeva hihna suitsissa’, nenitellä ’pistellä, piikitellä, nälviä’ | ly ńeńä, nenä ’nenä; kirveen ulkokärki; veneen nokka’ | ve ńena ’nenä, nokka; kärki; nostantatauti’ | va nenä ’nenä; kärki; itu’ | vi nina, murt. nena, E nõna, nana ’nenä; esiin pistävä pää, kärki; niemi’, ninastada ’nyrpistää nenää, suutahtaa’ | li nanā ’nenä, kuono, kärsä; niemi’
= lpR njuon(n)e, njun(n)e ’nenä’, Pi njuonnie (E U) ’nenä; kärki; kallion kieleke (E)’, Lu njunn(j)ē ’nenä, kuono, nokka; (esim. suksen, ahkion, veneen, veitsen, neulan) kärki; matalahko, kaita tunturin t. vuoren haara’, N njunne (In Ko Kld T) ’nenä, nokka, kärsä; kärki’ (lp sanat liittyvät vokaalistoltaan lähinnä viE ja li muotoihin; sanalla on ilm. alkuaan ollut vahvasti deskr. luonne, josta mm. ims vokaalivaihtelut johtunevat).
Lähdekirjallisuus:
- Scheffer 1673 Lapponia 178 (sm ~ lp niuna)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 289 (sm ~ lpR njuone, njuonne)
- Ganander 1787 NFL 2 245 (+ vi)
- Castrén Suomi 1844 32 (+ lpN In)
- Sjögren 1849 MélR 1 208 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 139 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 96 (+ ve)
- Setälä 1890–91 ÄH 471 (+ ka)
- SKES 1958 372–73 (+ ly)
- E. Itkonen 1966 Kieli 394 (alk. ehkä lastenk.)