Etymologiadata:imsm:naicë-

*naicë-

Vastineet:

• Suomi: nainen
• Karjala: naine
• Vepsä: naine
• Vatja: nain
• Pohjoisviro: naine
• Eteläviro: naanõ
• Liivi: nai

mksm. *naicë- < kksm. *najcë- < vksm. *naxǝ̑-ŋćǝ̑- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

nainen (Agr; yl.) ’Frau, Ehefrau’, johd. naisellinen
~ ink nain (g. naisen) | ka naine | ly ve naine, naińe | va naine̮ | vi naine ’nainen, vaimo’ | li nai (g. naiz) ’vaimo’

= vogE näjī, I nɔ̈̄j, L naj, P nāj ’(arvokas) rouva; jumalatar, ruhtinatar; tuli’ | ostj näj id.

Samasta vartalosta myös naida, ks. tätä. Voivat kaikkinensa olla s.v. naaras mainitun ural sanaperheen jäseniä (johon tässä main. obinugr kielten sanat kuuluvat tällöin erillisinä johd:ina).

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 226a (sm ~ vi)
• Sjögren 1849 MélR 1 192 (+ li)
• Ahlqvist 1856 WotGr 135 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 96 (+ ve)
• Ahlqvist 1880 NOstj 106 (+ ostj)
• Setälä 1890–91 ÄH 183, 373 (+ ink ka)
• Toivonen 1933 FUF 21 109 (todennäk. ~ vog ostj)
• FUV 1955 101 (sm ? ~ vog ostj)
• SKES 1958 364 (+ ly; ~ vog ostj)
• Janhunen 1981 SUSA 77:9 27–28 (nainen, naida ~ naaras; < ural *näxi)
• Häkkinen 1987 ES 193
• UEW 1988 297–98 (sm ~ vog ostj)
• Koivulehto 1988 Laryngale 284–85 (< ieur)

[nainen Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Ahlqvist 1880: 106					= ha
Toivonen 1933 FUF: 109					Tarkennus: = mns ha
Janhunen 1981 SUSA: 27–28					Tarkennus: nainen, naida ~ naaras; < kur *näxi
Aikio 2014 FUF: 62					Tarkennus: äännevastaavuudet epäsäännöllisiä, Janhusen rekonstruktio perustuu läh. samojediin; ims. nai-muodoissa -i- on johdinta, vrt. naa-ras

Indoeurooppalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1988 Laryngale: 284–5					← ieur *gwneh2 > sanskr gnā́ 'jumalatar', av gᵊnā, kr gynḗ, msk kona 'nainen, vaimo'

EVE:n sana-artikkeli

EVE:nainen