Etymologiadata:imsm:nEtrA
*nEtrA
Vastineet:
mksm. *nEtrA (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
nöyrä (Agr neure, kirjak. merk. myös jo UpsEK ja Westh; murt. yl.) ’ergeben, unterwürfig, demütig’, merk. murt. myös ’notkea, taipuisa (et. lounmurt. Uus Häme KSm); heikko, laiha (kahvi), huono sää (et. pyryilma; PSm); suojasää (paik. Pohjanm)’, nöyristyä, nöyristellä, nöyrtyä, nöyryyttää, nöyryytys
~ ink nöürä ’nöyrä, tottelevainen’ | ka neyrä ’id., heikko, huono, kestämätön; ruma, tuulinen (sää); pystyvä, kätevä, taitava, oppivainen, viisas’, neyrtyö ’nöyrtyä’, neyreytyö ’tulla taipuisaksi (tuohi)’ | va ne̮dra ’heikko, ohut, taipuisa’ | vi nõder (g. nõdra) ’heikko, voimaton, raihnainen’ | li ne̮ʾddərz, niʾdrəz ’heikko, mitätön, helposti särkyvä’. — Sm > lpN næwˈre (Pi Lu In) ’huono (esim. sää, maaperä; olo)’.
~ ink nöürä ’nöyrä, tottelevainen’ | ka neyrä ’id., heikko, huono, kestämätön; ruma, tuulinen (sää); pystyvä, kätevä, taitava, oppivainen, viisas’, neyrtyö ’nöyrtyä’, neyreytyö ’tulla taipuisaksi (tuohi)’ | va ne̮dra ’heikko, ohut, taipuisa’ | vi nõder (g. nõdra) ’heikko, voimaton, raihnainen’ | li ne̮ʾddərz, niʾdrəz ’heikko, mitätön, helposti särkyvä’. — Sm > lpN næwˈre (Pi Lu In) ’huono (esim. sää, maaperä; olo)’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 265 (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1844 32 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 140 (+ va)
- Genetz 1877 KL 12 (+ ka)
- Setälä 1890–91 ÄH 145 (+ li)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 521 (lp < sm)
- SKES 1958 418
- Hakulinen Vir 1965 384–86 (abstr. merkityksen kehityksestä)