Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:näivä

Sanatista

*näivä

Vastineet:

mksm. *näivä (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

näivä (As 1737; paik. LounSm PPohjanm) ’puolikuiva, kostea, sitkeä / halbtrocken, feucht, zäh’, näivettyä (Jusl 1745; yl. et. itämurt. Pohjanm) ’kuivua, kuihtua, nahistua’, näiveä (paik. itämurt. KPohjanm) ’kostea (heinä); huonovointinen, raukea’
~ ka näivä: näivälleh ’kostea, huonokasvuinen (heinä); raukea’, näiväkkä ’näivettynyt, nuutunut, kuivakka, kitukasvuinen (kasvi); voimaton, veltto, hidas, huono syömään (ihminen)’, näivistyö ’nahistua, kuihtua; voipua, nuutua, väsyä’ | ly ńäivištüda ’surkastua, lakastua’ | ve näivištuda, neivištuda ’nahistua, pehmetä (nauris)’
? < baltt, vrt. liett naivà, neivà ’vaikea sairaus; riutuminen’. Äänteellisesti ja osin merkityksenkin puolesta läheisiä ovat s.v. nuiva main. sanat.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 96 (sm ~ ve)
  • Mägiste 1928 Demin 156 (+ ka)
  • Nieminen 1934 FUF 22 14 (< baltt)
  • Fraenkel 1955–62 LitEW 480 (sm < baltt)
  • SKES 1958 411 (+ ly; mahd. < baltt, mutta voi myös olla deskr., vrt. nuiva sekä noivea ’sairaalloinen, heikko, alakuloinen’)
  • T. Itkonen Vir 1983 220 (omap.)

Etymologiadata:imsm:näivä/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:näivä

Etymologiadata talk:imsm:näivä