Etymologiadata:imsm:muna
*muna
Vastineet:
mksm. *muna < kksm. *muna < vksm. *muna (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
muna (Agr; yl.) ’Ei; Hode’, johd. munia, munata ’tehdä typerästi, pilata’ (tämä merk. liittynee muna sanan merk:een ’kivekset’, vrt. tyriä ja tyrä), munaus; munakas
~ ink muna ’muna; kives, tyrä; kuhmu, paakku; nuttura; peruna’, munnīa ’munia’ | ka muna ’muna; miehen sukuelimet’, munie ’munia’ | ly muna ’penis’, muńida ’munia’ | ve muna ’muna; kives’, munida, muńda ’munia’ | va muna, (Kukk) munnia ’munia’ | vi muna ’muna; kives’, muneda ’munia’ | li munā ’muna; kives’
~ ink muna ’muna; kives, tyrä; kuhmu, paakku; nuttura; peruna’, munnīa ’munia’ | ka muna ’muna; miehen sukuelimet’, munie ’munia’ | ly muna ’penis’, muńida ’munia’ | ve muna ’muna; kives’, munida, muńda ’munia’ | va muna, (Kukk) munnia ’munia’ | vi muna ’muna; kives’, muneda ’munia’ | li munā ’muna; kives’
= lp mânne, monne ’muna’, mânˈnit, monˈnit ’munia’ | md mona ’kives’ | tšerL mə̑nə̑, I munə̑ ’muna, kives’ | vogE I man, L P mon ’kives’, P mūŋi ’muna’ | ostjI mŏṇ, mŏn, E mun, P muṇ, mǫṇ ’penis; kives’ | unk (murt.) mony ’muna; kives; penis’ || samJn mona ’muna’ | T manu id. | slk må̄ne, man ’penis’ | Km munə̑j, munuj ’muna’.
Lähdekirjallisuus:
- Rudbeck 1717 Spec 79 (sm ~ unk)
- Fischer 1747 VocSib 136 (+ tšer vog samKm)
- Sajnovics 1770 DemH 40 (+ vi lp)
- Gyarmathi 1799 Aff 76, 274 (+ ka sam)
- Sjögren 1821 GS 1 29 (+ md)
- Lindström Suomi 1852 61 (+ ostj ~ alt)
- Ahlqvist 1856 WotGr 138 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 95 (+ ve)
- Budenz 1869 NyK 7 4 (+ li)
- FUV 1955 36
- SKES 1958 351 (+ ly)
- TESz 2 1970 953
- MSzFE 1971 449
- UEW 1988 285–86