Etymologiadata:imsm:moni
*moni
Vastineet:
mksm. *moni < kksm. *moni < vksm. *monǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
moni (Agr; yl.), muni (VarsSm, paik. Satak) ’mancher’, (mon.) monet, (yks. partit.) monta, johd. monias (< *moniγas), monikahta, moninainen, monikko (Lönnr), monistaa (1851)
~ ink moni ’moni; joku’, monikas ’eräs, muutama, joku’ | ka moni ’moni, usea’, monies ’muutama, joku(nen), eräs’ | ly mońi ’moni’ | va me̮ni, (Kukk) moni ’moni’, me̮nikaz ’muutama’ | vi mõni ’muutama, joku, jokunen, jokin, monias, eräs, toinen’, mõningane ’jonkinlainen’ | li mūnda (= vi mõnd, sm monta, munta) ’moni, muutama’ (sm monet > lpN moanâk (Lu) ’jokunen, muutama’, sm monta > lpN moadˈde (E Pi Lu In Ko) ’muutama, (murt.) usea’)
~ ink moni ’moni; joku’, monikas ’eräs, muutama, joku’ | ka moni ’moni, usea’, monies ’muutama, joku(nen), eräs’ | ly mońi ’moni’ | va me̮ni, (Kukk) moni ’moni’, me̮nikaz ’muutama’ | vi mõni ’muutama, joku, jokunen, jokin, monias, eräs, toinen’, mõningane ’jonkinlainen’ | li mūnda (= vi mõnd, sm monta, munta) ’moni, muutama’ (sm monet > lpN moanâk (Lu) ’jokunen, muutama’, sm monta > lpN moadˈde (E Pi Lu In Ko) ’muutama, (murt.) usea’)
= votj mi̮nda ’niin paljon kuin’, so-mi̮nda ’niin paljon’ | syrj si̮-mi̮nda ’niin paljon’, mij-mi̮nda ’kuinka paljon, kuinka monta’. — Tähän on usein yhdistetty myös kymmenen kerrannaisia merkitsevissä lukusanoissa esiintyvä elementti -mi̮n: votj kwami̮n ’30’ (kwiń ’3’), syrj komi̮n ’30’ (kujim ’3’), ńeĺami̮n ’40’ (ńoĺ ’4’) ~ vog -mən, -man, -pən, -pan: I L nälmən, P naliman ’40’, I L ätpən, P atpan ’50’ | unk -van, -ven: negyven ’40’, ötven ’50’, mutta tämä lienee erillinen ’10’-merkityksinen lukusana.
Samantapaisia sanoja on myös ieur kielissä: goot manags ’moni’, mys manag, ags manig, mr mangen ’moni’, mksl mŭnogŭ ’paljon’; yhtäläisyyksien on katsottu viittaavan hyvin vanhaan lainaukseen ieur taholta tai jopa alkusukulaisuuteen. — Mahdottomana ei liene pidettävä myöskään sitä, että ims moni ja mahd. votj syrj mi̮nda olisivat johd:ia pron.-vartalosta mo- ~ mu-, jolloin yhtäläisyys ieur sanojen kanssa on sattumaa.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 155 (sm ~ ruots saks)
- Ihre 1769 Gloss 2 159 (sm < goot)
- Ganander 1787 NFL 2 190a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 138 (+ va)
- Thomsen 1870 Einfl 156 (+ li lp (moadde < sm) ? < germ t. sl)
- Qvigstad 1881 Beiträge 93 (+ lp moanak)
- Karsten 1915 GFL 109 (< esigerm)
- Wiklund 1917 IF 38 87 (? alkusukulaisuus)
- Wichmann 1914–22 FUF 14 90 (+ votj syrj vog unk)
- Collinder 1934 IUS 13 (+ ka; indoural)
- FUV 1955 133 (< ieur)
- SKES 1958 347 (+ ly)
- TESz 2 1970 74
- MSzFE 1971 277–78 (unk -van, vog -mən, -man mahd. lainasanoja perm taholta)
- Joki 1973 SUST 151 286 (sgr < t. ~ ieur *mon(e)gh-, *men(e)gh-)
- Häkkinen 1987 ES 180–81
- UEW 1988 279–80 (vog unk mahd. perm alkuperää; sgr ja ieur sanat osoittavat mahd. alkusukulaisuutta)
- Honti 1993 Grundzahlwörter 117–20 (sm moni ei kuulu lukusanojen ’10’ yhteyteen)
- Kulonen 1993 SUST 215 200 (vrt. pron.-vart. *mo-)