Etymologiadata:imsm:malcca
*malcca
Vastineet:
mksm. *malcca (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
maltsa (Tillandz 1683 sian maltza) ’savikkakasvi Atriplex; (murt. myös) Stellaria, Polygonum / Melde; (dial. auch) Miere, Knöterich’, murt. maltta (Haartman 1759 maltta-ruoho; PHäme Satak PPohjanm), maltto (KPPohjanm), malssa (LUus), mallasruoho (Jusl 1745; paik. LounSm)
~ ve moutš-hīń, movutš-hīń ’saviheinä’ | vi malts (g. -a), maltsas ’maltsa’, E meltsas id. | li mē̮ltsa, me̮ltsəz ’id.; saviheinä’
~ ve moutš-hīń, movutš-hīń ’saviheinä’ | vi malts (g. -a), maltsas ’maltsa’, E meltsas id. | li mē̮ltsa, me̮ltsəz ’id.; saviheinä’
< vkgerm *malđjā- (a.), *melđja-, vrt. mys melta, ns Melde ’maltsa’.
On arveltu, että tähän yhteyteen voisivat kuulua myös maltsa, -puu (Ink) ’harvasyinen, rakennustarpeisiin huonosti sopiva puu’ (ilm. < vi)
~ ka maĺttša ’liuskakivi, liuske’, maĺttšakivi ’rapakivi’ | ve moutskivi ’harmaa kivilaji, kalkkikivi’ | vi malts (g. -a) ’rapakko, liete’, maltsa kallas ’rantakallio’, malts puu ’pehmeä, harvasyinen puu’. Yhteiseksi ominaisuudeksi maltsaksi nimitetyillä kasveilla ja kivennäisillä on mainittu pehmeys ja hauraus. Viimeksi main. merkityksiä tavataan myös joillakin germ sanueen jäsenillä. Vrt. myös malto.
~ ka maĺttša ’liuskakivi, liuske’, maĺttšakivi ’rapakivi’ | ve moutskivi ’harmaa kivilaji, kalkkikivi’ | vi malts (g. -a) ’rapakko, liete’, maltsa kallas ’rantakallio’, malts puu ’pehmeä, harvasyinen puu’. Yhteiseksi ominaisuudeksi maltsaksi nimitetyillä kasveilla ja kivennäisillä on mainittu pehmeys ja hauraus. Viimeksi main. merkityksiä tavataan myös joillakin germ sanueen jäsenillä. Vrt. myös malto.
Lähdekirjallisuus:
- Diefenbach 1880 Völkerkunde 2 233 (sm ~ vi li; ~ mys saks)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 314 (+ ve)
- SKES 1958 331
- *Ruoppila Vir 1965 393–98
- Ritter 1979 JuhlakFromm 296–300 (ksm *malttsa < germ *malđ(i)jōn t. *malđjā)
- Koivulehto Vir 1979 290
- Koivulehto 1986 CILT 38 258–60 (+ viE meltsas, li < vksm *melt́t́śa < vkgerm melđja-)