Etymologiadata:imsm:makkara

*makkara

Vastineet:

• Suomi: makkara
• Karjala: makkara
• Vepsä:
• Vatja: makkara
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *makkara (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

makkara (Schr 1637; yl.) ’Wurst’
~ ink ka va makkara | vi murt. makerjas, makkar(a), makk (g. maki) ’veri-, ryyni- ja rasvamakkara’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 145 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 136 (sm ~ va vi)
• Saareste 1938 VGEG 30 622 (sm ~ vi makk; vi makerjas tai ainakin koillmurt. makkar(a) näyttää olevan < sm)
• SKES 1958 329
• EEW 1982–83 1490

[makkara Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:makkara

Keskustelu

Balttilaisetymologiaa esittänyt Koivulehto (/ Kallio 2016: 459) antaa vastineeksi myös viP makkar(a) ’(ryyni)makkara’, makerjas ’(ryyni) makkara’, makk ’makkara, veripalttu; suoli’ (< ksm *makka-). Minkähän takia pohjoisviron sanaa ei ole annettu tässä vastinesarjassa? Viron murresana makk näkyy olevan i-vartalo (makk: maki : makki), onko kyseessä siis takaperoisjohdos kantasuomen asusta *makkara? Mietin lähinnä, onko *makka-rekonstruktiolle perusteita, vai onko tässä oleva *makkara yksinomainen kantasuomen asu.

Pohjoisviron variantilla makkar(a) näkyy murresanakirjan perusteella olevan aika suppea levikki (Kuu Sim VNg Vai). Voisikohan tämän perusteella ajatella tämän asun olevan suomalaislaina, varsinkin kun lähinnä rannikon tuntumassa sanaa esiintyy? --Sholopainen (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 17.37 (EET)

Tuo pisteittäinen koillisrannikon levikki (makkar(a)) on kyllä aika selvä suomalaislainan indikaatio. makerjas-sanankin levikki on aika lailla sen näköinen, että sana olisi pohjoisrannikolta suomalaislainana lähtenyt leviämään. Lähinnä saarilla esiintyvä makk-sana voi varmaan periaatteessa olla takaperoisjohdos makkarasta tai *makka-muodosta vartalovokaalia vaihtanut, tällaistahan virossa tapahtuu. Levikin perusteella tätäkin voi tietysti epäillä lainaksi; siksi ehkä YSuS:n levikistä on jätetty pois? --Juha Kuokkala (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 22.50 (EET)

Mainitsen tähän väliin että tietue ja siis levikki ei ole YSuS:n vaan Santerin. Juhan levikkihavainnot näyttävät uskottavilta, voi olla että tähän voisi lisätä viron murremuodot lainana joskus aikanaan. Jään tosin odottelemaan Santerin KBL-kommentteja, tulossa kai kahden–kolmen satsin päässä tämänhetkisistä A, E, H-sanoista. --J. Pystynen (lähetä viesti) 29. lokakuuta 2020 kello 00.52 (EET)

Huomasin vasta nyt, että SSA:n tutkimushistoriassa jo mainitaan seuraavaa: "Saareste 1938 VGEG 30 622 (sm ~ vi makk; vi makerjas tai ainakin koillmurt. makkar(a) näyttää olevan < sm)." Toisaalta itse sana-artikkelissa ei oteta asiaan kantaa, mikä on hieman outoa, joten hyvä, että täällä tuli asia puheeksi. Myös EES:ssä makk on läänemeresoome tüvi, makkar(a) ja makerjas eivät saa siellä mitään mainintaa.

Huvikseni katselin karjalan vastineen levikkiä myös, sekin on aika suppea, lähinnä pari pitäjää Vienasta + Repola, Suojärvi ja Aunuksesta Säämäjärvi. Varmaan ei ole suomalaislaina täälläkään suunnalla pois suljettu mahdollisuus, vaikka levikin suppeuteen on varmasti vaikuttanut tuoreempi laina kalpassu tässä merkityksessä. --Sholopainen (keskustelu) 29. lokakuuta 2020 kello 01.07 (EET)

KKS:ssa ainoat jokseenkin hyvin edustetut itäisemmät murteet ovat Kiestinki, Tunkua, Paatene, Mäntyselkä ja Nekkula-Riipuskala. Jos nämä sattuvat puuttumaan, niin suomalaisperäisyyttä on aika hankala kokonaan sulkea pois, kun muusta Itä-Vienasta, Suikujärveltä, Kotkatjärveltä, Vieljärveltä ja etelä-Venäjän murresaarekkeilta on vain hajatietoja. Itse olisin alustavasti sitä mieltä että ainakin luultavien perintösanojen kohdalla kaikki päämurrealueet kattava levikki viittaa pikemmin karjalan sanan omaperäisyyteen kuin kolmeen erillislainaan (?) suomen murteista. Toki olisi oikein hyvä jos joskus saataisiin jokin tarkempi katsaus suomalaislainoihin karjalassa, selventäisi ehkä sitä mihin pitäjänmurteisiin niitä on tullut eniten. --J. Pystynen (lähetä viesti) 29. lokakuuta 2020 kello 01.24 (EET)

Ihan hyvä argumentti. Lähinnä mietin, että nuo kaikki mainitut pitäjät ovat lähellä Suomea ja alueita, joissa tunnetusti on oltu suomen kanssa tekemisissä, Säämäjärvellä tietysti vähemmän, mutta Raja-Karjalan naapurustossa sekin on. Mutta täytyy joskus selvitellä asiaa tarkemmin. --Sholopainen (keskustelu) 29. lokakuuta 2020 kello 01.33 (EET)