Etymologiadata:imsm:maiska⇒

*maiska⇒‎

Vastineet:

Suomi: maiskuttaa
Karjala: maiskuttoa
Vepsä:
Vatja:
Pohjoisviro:
Eteläviro:
Liivi: ma’ikslõ

mksm. *maiska⇒‎ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

maiskuttaa (1670; yl.) ’schnalzen, schmatzen’, maiskutella, interj. maiskis (Flor 1702); näiden ohella myös maskuttaa (Gan 1787; harv. länsi- ja itämurt.), mauskuttaa (paik. savmurt.)
~ ka maiskata ’maiskauttaa; läiskyttää, läjäyttää, mäjäyttää; luiskauttaa’, maiskuttoa ’maiskuttaa; läiskyttää; luiskahdella, liukastella’ | li maʾisklə ’maiskuttaa’.

Onomat. sanoja. — Sm > lpN murt. (s)maiˈskot ’maiskuttaa’.

Lähdekirjallisuus: