Etymologiadata:imsm:mairë→
*mairë→
Vastineet:
mksm. *mairë→ (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
mairea (Lönnr 1874; paik. itämurt.) ’suloinen, makea; mielistelevä / lieblich, süß; süßlich, schmeichlerisch’, maire (Kal; kansanr. Ink), mairitella (JuslP; laajalti länsi- ja itämurt.), mairotella, mairutella (Gan 1787; KarjKann) ’mielistellä, kehua’
~ ka maireh lehmän hellittelynimityksenä: ’armas, kulta’, mairis (g. mairehen) vars. lapsesta: ’armas, kallis’ | ve maiŕiž (g. maiŕhen) ’puute; parka; suloinen’, maiŕištada ’säästää’, mairhekaz ’säästäväinen’ | va (Kukk) mairetō ’orpo’, mairutella ’mairitella, hellitellä, kutsua hyväilynimillä’
~ ka maireh lehmän hellittelynimityksenä: ’armas, kulta’, mairis (g. mairehen) vars. lapsesta: ’armas, kallis’ | ve maiŕiž (g. maiŕhen) ’puute; parka; suloinen’, maiŕištada ’säästää’, mairhekaz ’säästäväinen’ | va (Kukk) mairetō ’orpo’, mairutella ’mairitella, hellitellä, kutsua hyväilynimillä’
? < kgerm *smairjaz ~ *smairiz, vrt. ags -smǣre: gāl-smǣre ’nauravainen’, k-engl smāre, smēre ’hilpeä’: laughe smāre, smēre ’nauraa herkästi, hilpeästi, halveksivasti’, engl murt. smeer ’hymyillä’.
Lähdekirjallisuus:
- Hofstra 1985 OsFiGerm 245–48 (ims < kgerm)