Etymologiadata:imsm:mEccÄ

Sanatista

*mEccÄ

Vastineet:

mksm. *mEccÄ < kksm. *meccä < vksm. *meććä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

metsä (Agr; yl.) ’Wald’, johd. metsästää, (murt. myös) metsättää, metsätäpyytää metsänriistaa’, metsittyä, metsikkö
~ ink metsä | ka mettšämetsä; (koll.) puut, tukit, hirret; metsänhaltija; (kiert.) karhu; hitto, piru, helvetti’, metšätteä, mettšuijametsästää’ | ly metš, mets, mettše̮metsä; tukkipuut; hiisi, paholainen’, mettšuida, mettsuidametsästää’ | ve metsmetsä’, metsatametsästää’ | va mettsä | vi mets (g. -a), E mõtsmetsä’ | li me̮tsā, mitsā, mütsā id.
? = lpN mæčˈče- (E U Pi Lu In) ’reuna, ääri, sivu’: mæčˈčensyrjässä, sivussa, kaukana (Pi Lu); metsässä, -stä, metsäjärvillä, -ltä (In)’, mæčˈčanit (Pi Lu In) ’etääntyä’ (lp mæcˈcemetsä, erämaa’ on joka tapauksessa < sm) | unk messzekaukana, kauas, etäällä, -lle; kaukainen, etäinen’.
Kysymykseen voinee tulla myös lainaus baltt taholta: liett mẽdis (vart. *medja-, medžia-) ’puu; metsä (murt.)’, latv mežs (vart. *medja-, meža-) ’metsä, metsikkö’.
Lähdekirjallisuus:
  • Scheffer 1673 Lapponia 178 (sm ~ lp medz (mæcˈce))
  • Thunmann 1772 Untersuch 90 (vi, lp meds (mæcˈce) ~ baltt)
  • JuslP 212 (sm vi lp ~ baltt)
  • Ganander 1787 NFL 2 173a (sm ~ lp mettjen vi unk)
  • Klaproth 1823 AP XXII, 145 (+ ka)
  • Sjögren 1832 GS 1 565 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 95 (+ ve)
  • Thomsen 1869 GSI 80 (+ li; < baltt)
  • Thomsen 1890 BFB 200 (lp mæcˈce < sm)
  • Kalima 1936 BL 11 (baltt rinnastus äänt. ongelmallinen)
  • SKES 1958 343 (+ ly; baltt rinnastus äänt. mahdoton)
  • E. Itkonen 1959 JuhlakHakulinen 139 (sm ~ lp mæčˈče- ~ unk)
  • TESz 2 1970 906–07
  • MSzFE 1971 441 (samoin)
  • Koivulehto Vir 1979 290 (sm ~ lp mæčˈče- (vksm *met́t́śä) < baltt *medi̯a-)
  • Ritter 1979 JuhlakFromm 295 (sm < baltt; ei lp mæčˈče- )
  • Häkkinen 1987 ES 172
  • UEW 1988 269–70 (sm ~ lp mæčˈče- ~ unk)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:mEccÄ/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:metsä

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:mEccÄ