Etymologiadata:imsm:müllädä-

*müllädä-

Vastineet:

• Suomi: myllätä
• Karjala: myllätä
• Vepsä:
• Vatja: müllätä
• Pohjoisviro: möllama
• Eteläviro: müllämä
• Liivi:

mksm. *müllädä- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

myllätä (Eurén 1860; yl.) ’myllertää, peuhata / (auf-, zer)wühlen, toben’, mylläkkä, myllertää (ChrLencqv 1782 myllermöitetyxi transl.)
~ ink müllätä ’peuhata, myllertää’ | ka müllätä ’tehdä kiireesti; rehkiä’, mylläkkä ’melu, mylläkkä, tappelu; myrsky’ | va (Kukk) müllätä ’telmiä, peuhata, meluta’ | vi müllata ’meluta, riehua, raivota’.

Deskr. sanoja; näiden takavok. varianteiksi selittynevät mullin (mallin; Hemm 1616) ’sekaisin’ sekä mullistua, mullistaa.

Lähdekirjallisuus:

• Saareste 1924 LVEM 67 (sm ? ~ vi)
• Raun 1939 EKeel 18 145–46 (sm ~ vi)

[myllätä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:myllätä