Etymologiadata:imsm:mëëkka

*mëëkka

Vastineet:

• Suomi: miekka
• Karjala: miekka
• Vepsä:
• Vatja: mõõkka
• Pohjoisviro: mõõk
• Eteläviro: myyk
• Liivi: mȭk

mksm. *mëëkka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

miekka (Agr; yl.) ’kalpa, säilä; vinttikaivon selkäpuu (Häme); kurjenmiekka, iiris (Gan 1787; et. LounSm Häme) / Schwert, Degen; Schwingbaum am Galgbrunnen; Schwertlilie’, yhd. miekkaheinä, -ruoho, kurjen-, vuohenmiekka ’iiris’
~ ink mēkka | ka miekka | va mē̮kka | vi mõõk ’miekka’, kure-, vohu-mõõk ’iiris’ | li mē̮k, L mīk, (vanh.) mǖk ’miekka’

< germ *mēkja-, vrt. goot meki (akk.), mn mǽkir id., nn mækje, fäär megja ’iiris’. — Sm > lpR (LÖ) miäka, N miekˈke (In Ko Kld) ’miekka’.

Lähdekirjallisuus:

• Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi möheck)
• Brenner 1716 Kirje 261 (sm ~ sk makir)
• Moller 1756 Beskr 155 (sm ~ sk mäkir)
• Lindahl & Öhrling 1780 LL 255 (sm ~ lp)
• Diefenbach 1851 VWGoth 2 58 (sm vi lp ~ goot meki, mycha, mn jne.)
• Ahlqvist 1856 WotGr 138 (+ va)
• Thomsen 1869 GSI 134 (+ li; lp < sm; ? < goot mn)
• Thomsen 1890 BFB 30 (< goot)
• Setälä 1906 SUSA 23:1 17 (+ ka; ims ~ goot mn < kgerm *mēkja-)
• Karsten 1944 FmS 10 327–28 (ims < ksk mǣkia-)
• SKES 1958 344

[miekka Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:miekka