Etymologiadata:imsm:mähki-

*mähki-

Vastineet:

• Suomi: mähkiä
• Karjala:
• Vepsä: mähkta
• Vatja:
• Pohjoisviro: mähkima
• Eteläviro: mähḱmä
• Liivi:

mksm. *mähki- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

mähkiä ’kääriä, kietoa (Flor 1702), peittää hehkuva hiillos tuhkalla (Eurén 1860; sana nykymurt. tuntematon) / wickeln, Glut mit Asche bedecken’, mähje, mähke (g. mähkeen; JuslLis; VarsSm itäosa, LUus) ’hiilloskasa, kuuma tuhka’
~ ve mähktä ’mätkiä’ | vi mähkida ’kietoa, kääriä, kapaloida’, mähe (g. mähkme) ’kapalo’, jalamähe ’jalkariepu’ | li mǟʾdə ’alkaa sotkeutua, kietoutua’. Samaa sanuetta on varmaankin myös umpimähkään (Alm 1753).

Lähdekirjallisuus:

• Aminoff 1869 WirSS 47 (sm ~ vi)
• Kettunen 1938 LivW 240 (vi ~ li)
• Toivonen Vir 1942 36 (+ ve)
• SKES 1958 358
• Uotila-Arcelli Vir 1969 179–82 (< baltt)

[mähkiä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:mähkiä

Keskustelu

Yhteyksiä saameen

Tuli vastaani Collinder 1928 Vir. (= FS Wichmann), joka mainitsee sanalle saamesta esitetyksi vastineeksi mieškit, näköjään Álgun mukaan 'rusahdella'. Rinnastus ei nykytiedon valossa voi olla perintösanana oikein, mutta ehkä olisi tulkittavissa vanhaksi saamelaislainaksi pohjoisessa itämerensuomessa + vielä suomesta viroon, jos joissakin saamen murteissa *čk > šk olisi ollut jo tarpeeksi aikainen. Alkuperäisestä *čk-yhtymästä lähtien, ja vepsänkin sanan merkityksen nojalla, vanhemmaksi itämerensuomen vastineeksi voisi epäillä verbiä mätkiä. Tosin ehkä silti ainoastaan vanhempana lainana saamesta; levikki on pohjoinen ja karjalassa–vepsässä asuna jopa onkin mätškie, mätškta. Vai onko muinaiskarjala keksinyt -tšk-yhtymän ihan omasta päästään osaan deskriptiivisanastoa? Kapeahan sanan levikki näyttää olevan myös saamessa.

Ongelmana kaikelle tälle on ensinnäkin sanalle SSA:n antama liivin vastine — joka toisaalta äänteellisesti ei sovikaan samaan kantamuotoon ja jonka Petri on YSuS:sta sen mukaisesti jättänytkin pois; ja toisaalta äännevastaavuus (p)saam. ie ~ ims. ä joka näyttäisi kyllä viittaavan vanhoihin vastineisiin. Kolmanneksi myös kaikkien verrattujen sanueiden merkitys, jotka välittömästi käsillä olevien tietojan nojalla ehkä hajoavat siihen asti, että kyseessä voisivat olla erillisetkin deskriptiivisanat. Mutta onko esim. mieškit-verbillä jotain muita merkityksiä vanhemmissa saamen lähteissä? --J. Pystynen (lähetä viesti)

Ei tuo saamen sana minusta voi tähän mitenkään liittyä, vaan on varmastikin ihan erillinen ja kai uudehko onomatopoeettinen verbi (vrt. sm. mäiskiä?). Jos sana olisi vähänkään vanhempaa perua, niin pohjoissaamen šk-yhtymähän edellyttäisi kantasaamen *ćk:ta, joka on erittäin harvinainen yhtymä eikä esiinny kantasaamea varhaisempiin kielenvaiheisiin palautuvassa sanastossa. (Vrt. ural. *ćk > ksaam. *śk > saP ik ja ural. *čk > ksa. *ck > saP sk.) --Ante Aikio (keskustelu) 4. helmikuuta 2024 kello 00.06 (EET)