Etymologiadata:imsm:määki-

*määki-

Vastineet:

• Suomi: määkiä
• Karjala: meäkie
• Vepsä:
• Vatja: määkkiä
• Pohjoisviro: määgima
• Eteläviro: määǵmä
• Liivi: mǟgõ

mksm. *määki- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

määkyä (Agr lampaasta: mäkyue; laajalti murt.), määkiä (yl.) ’blöken’, määkinä, määkynä
~ ink mǟkiä, mǟkkiä | ka meäkie, meäkyö | va mǟtšiäg ’määkiä’ | vi määgida | li mǟgə ’määkiä’ (sm > lpN mækkot (Lu) ’määkiä (lammas, vuohi)’).

Onomat. sana. Vrt. mäkättää.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 158a (sm ~ vi)
• Lindström 1859 KeltGerm 30 (sm ~ lp mäket)
• Qvigstad 1881 Beiträge 95 (sm ~ lp mækkot)
• Kettunen 1938 LivW 240 (+ li)
• SKES 1958 361

[määkyä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:määkiä