Etymologiadata:imsm:lupa
*lupa
Vastineet:
- Suomi: lupa
- Karjala: lupa
- Vepsä:
- Vatja: lupa
- Pohjoisviro: luba
- Eteläviro: luba
- Liivi: lubā (lainasana ← viro)
mksm. *lupa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
lupa (Agr; yl.) ’Erlaubnis’, johd. luvata, lupaus, luvallinen, luvaton
~ ink lupa, luvata, luppāhos ’lupaus’ | ka lupa, luvata, lupa(v)us, luvalline, luvatoin | va lupa, luvata, (Kukk) lupahuz | vi luba (g. loa, Wied myös luba), lubada, lubadus | li (kirj.; < vi) lubā id.
~ ink lupa, luvata, luppāhos ’lupaus’ | ka lupa, luvata, lupa(v)us, luvalline, luvatoin | va lupa, luvata, (Kukk) lupahuz | vi luba (g. loa, Wied myös luba), lubada, lubadus | li (kirj.; < vi) lubā id.
< germ (ksk) *luƀa-, mn lof ’lupa; ylistys’, mr lof ’suosio, lupa, ylistys, lupaus’, nr nn nt lov, nisl lof ’lupa; ylistys’. — Sm > lpN loppe (E Pi Lu In Ko) ’lupa’, loppedit ’luvata’.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 153 (sm ~ ruots)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 216–17 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 122a, 123 (+ vi)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 145 (sm ? < sk)
- Ahlqvist 1856 WotGr 136 (+ va)
- Thomsen 1869 GSI 131 (< mn)
- Qvigstad 1881 Beiträge 124 (sm > lp)
- Ojansuu 1913–18 SUSA 30:17 7 (+ ink)
- Kettunen 1938 LivW 206 (li < vi)
- SKES 1958 314 (+ ka)
- E. Itkonen 1960 LpChr 137 (sm > lp)
- Vries 1961 AnEW 363 (ims lp < sk)