Etymologiadata:imsm:luja
*luja
Vastineet:
mksm. *luja < kksm. *luja < vksm. *luja (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
luja (Agr; yl.) ’fest, stark; hart’, partit. lujaa ’kovaa (vauhtia)’, johd. lujittaa, lujuus
~ ka luja ’luja, vahva, kestävä, ehyt; varma, luotettava; peloton; kova, raskas’, lujah ’kovasti, lujasti, voimakkaasti; sikeästi; varmasti’, lujata ’kovettaa; vakuuttaa, väittää; vahvistaa (kauppa, sopimus), luvata’, lujeta ’vahvistua, lujittua’, lujentoa ’vahvistaa, lujittaa, korjata’ | ly luja ’luja, vahva, ehyt; sikeä (uni)’ | ve luja ’luja, vahva, kestävä’
~ ka luja ’luja, vahva, kestävä, ehyt; varma, luotettava; peloton; kova, raskas’, lujah ’kovasti, lujasti, voimakkaasti; sikeästi; varmasti’, lujata ’kovettaa; vakuuttaa, väittää; vahvistaa (kauppa, sopimus), luvata’, lujeta ’vahvistua, lujittua’, lujentoa ’vahvistaa, lujittaa, korjata’ | ly luja ’luja, vahva, ehyt; sikeä (uni)’ | ve luja ’luja, vahva, kestävä’
= lp loggje ’vakaa, rauhallinen, sävyisä; kesy; luja, kova, vahva (Ko Kld T)’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1859 Anteckn 93 (sm ~ ve)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 72 (+ lpKo T)
- SKES 1958 307 (+ ka ly lpLu N In)