Etymologiadata:imsm:lonkkada-

*lonkkada-

Vastineet:

• Suomi: lonkata
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja: loŋkata
• Pohjoisviro: lonkama
• Eteläviro: lunḱma⇐
• Liivi: lonkõ

mksm. *lonkkada- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lonkata (Renv 1823; LSm), klonkata (Häme) ’ontua; lonksua / humpeln; nicht fest sitzen, wackeln’, lonkaaja (Gan 1787) ’ontuja’
~ va (Kukk) loŋkata | vi longata | li loŋkə id.

Deskr. sanoja, vrt. (k)lonkkua ’lonksua, heilua’ (s.v. longota) ja linkata. — On myös mahdollista, että lonkata ’ontua’ kuuluu samaan yhteyteen kuin lonkka (vrt. nilkka¹ ja nilkuttaa).

Lähdekirjallisuus:

• Ahrens 1843 GrEhstn 120 (sm lonkka ~ vi longata)
• Wiedemann 1856 MélR 3 182 (sm ~ vi)
• VW 3 1888 178 (+ li)
• EEW 1982–83 1352

[lonkata Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lonkata