Etymologiadata:imsm:lauta

*lauta

Vastineet:

• Suomi: lauta
• Karjala: lauta
• Vepsä: laud
• Vatja: lauta
• Pohjoisviro: laud
• Eteläviro: laud
• Liivi: lōda

mksm. *lauta < kksm. *lawta < vksm. *lawta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lauta (Agr cedrinlaudhat; yl.) ’Brett’, yhd. silmälauta (paik. LSm) ’silmäluomi’, käpälälauta (etup. savmurt. ja PSm) ’ketun t. suden pyydys’, johd. lauteet (etup. ISm ja Pohjanm) ’saunan lavo’, laudus ’verkon koho’, ks. erikseen lautanen
~ ink lauta ’lauta; pöytä’ | ka lauta ’lauta; (mon.) lauteet’ | ly laud(e̮) ’id.; veneen tuhto’ | ve laud ’lauta; pöytä’ | va lauta ’pöytä; lauta’ | vi laud ’pöytä; lauta; kansi’, silmalaud, -laug ’silmäluomi’, laudi ’lautahylly’, E laudu id. | li lōda ’pöytä; lauta’

= lpN luowˈde (U Pi Lu) ’puinen nuotan t. verkon koho’, lpIn lyevdi (Ko Kld T) ’lauta’ (sen sijaan lpN lawˈde: klāssâ-lawˈde ’ikkunalauta’, R laut, lauta ’penkki’, Lu lau´ta ’puulaatta’, lau´tē ’tiuhdan t. juustohäkin puikko’ < sm)

? < baltt, vrt. liett plaũtas ’saunan laude; mehiläispesän porras’, latv plauts ’seinähylly’. — Ims-lp sanuetta on verrattu myös sam sanueeseen Jr lāta ’lauta; lattia; leveys’ | T loit́u ’lauta’ | Jn lata id., mutta tämä yhdistelmä on äänteellisesti epäilyttävä.

Lähdekirjallisuus:

• Castrén Suomi 1845 180 (sm ~ sam)
• Ahlqvist 1856 WotGr 134 (sm ~ va vi)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 92 (+ ve)
• Ahlqvist 1871 KO 66 (+ li)
• Qvigstad 1881 Beiträge 91 (lp luowˈde < sm)
• Thomsen 1890 BFB 209 (lp luowˈde ja lawˈde < sm < baltt)
• Setälä 1896 NyK 26 413 (+ ka; lp < sm < baltt, lp lawˈde myöh. kuin luowˈde)
• *Kalima 1936 BL 130–31
• SKES 1958 282–83 (+ ly; lp lawˈde < sm, lp luowˈde ? < ksm; sm-lp ? < baltt t. ? ~ sam)
• *Nieminen 1963 ZSlPh 31:2 234
• EEW 1982–83 1245–46
• UEW 1988 238–39 (sm ?? ~ sam)

[lauta Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lauta